Pohjalaista käsityötä II -hankkeen vaikuttavuusanalyysi
Hirvaskari, Mika (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen ongelmana on vaikuttavuuden mittaaminen Käsityön talo Loftet Oy:n järjestämästä Pohjalaista käsityötä II -kehittämishankkeesta pohjanmaalaisille käsityöyrityksille ja -yrittäjille vuosina 2000–2004.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu neljästä pääalueesta. Ensimmäisenä tarkastelussa on käsityöyrittäjyys konkreettisena ammattina ja liiketoimintaympäristö, jossa käsityöyrittäjä työskentelee. Toisessa alueessa käydään läpi Loftetin toimesta järjestettyjä kehittämishankkeita, taustoja hanketoiminnan aloittamiselle sekä sanallisia vastauksia, joita tutkimukseen osallistuneet käsityöyrittäjät antoivat. Kolmannessa vaiheessa esitellään tutkimuskohteet ja aineisto ja neljännessä vaiheessa syvennytään tutkimusmenetelmiin.
Tutkimus on vaikuttavuusanalyysi. Tutkimukseen vastanneet on jaettu aktiivisiin ja passiivisiin toimijoihin ja tutkimuksen oletuksena on se, että aktiivisten toimijoiden tulokset eri tutkimuskohteissa olisivat paremmat kuin passiivisilla toimijoilla. Tutkimuksessa vertaillaan aktiivisten ja passiivisten toimijoiden vastauksia ristiintaulukoinnin avulla ja tulokset esitetään taulukkomuodossa, jossa näkyvät kummankin ryhmän vastaukset tutkimusalueittain.
Tutkimuksen tärkeimmät tulokset liittyivät liiketoiminnan volyymin kasvattamiseen, verkostoitumisen edistämiseen sekä alihankinnan käyttöönottoon liiketoiminnassa. Myös tuotantoprosessin kehittämisessä saatiin aikaan eroja referenssiryhmien välillä. Tutkimus osoitti, että hankkeella oli vaikutusta käsityöyrityksiin. Aktiivisten toimijoiden liiketoiminta oli kehittynyt eri tutkimuskohteissa paremmin kuin passiivisten toimijoiden.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu neljästä pääalueesta. Ensimmäisenä tarkastelussa on käsityöyrittäjyys konkreettisena ammattina ja liiketoimintaympäristö, jossa käsityöyrittäjä työskentelee. Toisessa alueessa käydään läpi Loftetin toimesta järjestettyjä kehittämishankkeita, taustoja hanketoiminnan aloittamiselle sekä sanallisia vastauksia, joita tutkimukseen osallistuneet käsityöyrittäjät antoivat. Kolmannessa vaiheessa esitellään tutkimuskohteet ja aineisto ja neljännessä vaiheessa syvennytään tutkimusmenetelmiin.
Tutkimus on vaikuttavuusanalyysi. Tutkimukseen vastanneet on jaettu aktiivisiin ja passiivisiin toimijoihin ja tutkimuksen oletuksena on se, että aktiivisten toimijoiden tulokset eri tutkimuskohteissa olisivat paremmat kuin passiivisilla toimijoilla. Tutkimuksessa vertaillaan aktiivisten ja passiivisten toimijoiden vastauksia ristiintaulukoinnin avulla ja tulokset esitetään taulukkomuodossa, jossa näkyvät kummankin ryhmän vastaukset tutkimusalueittain.
Tutkimuksen tärkeimmät tulokset liittyivät liiketoiminnan volyymin kasvattamiseen, verkostoitumisen edistämiseen sekä alihankinnan käyttöönottoon liiketoiminnassa. Myös tuotantoprosessin kehittämisessä saatiin aikaan eroja referenssiryhmien välillä. Tutkimus osoitti, että hankkeella oli vaikutusta käsityöyrityksiin. Aktiivisten toimijoiden liiketoiminta oli kehittynyt eri tutkimuskohteissa paremmin kuin passiivisten toimijoiden.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]