Lexikographischer und phraseologischer Vergleich der Wörterbücher Alles im Griff, Suomi-saksa-opiskelusanakirja und Saksa-suomi-saksa sanakirja
Tyynelä, Kati (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheina ovat leksikografia ja fraseologia. Tutkielmassa tarkastellaan kolmea suomi-saksa-suomi-sanakirjaa. Tutkittavat sanakirjat ovat Jarmo Korhosen idiomisanakirja Alles im Griff sekä yleiskielen sanakirjat Suomi-saksa-opiskelusanakirja (Joachim Böger ym.) ja Saksa-suomi-saksa sanakirja (Paul Kostera).
Tutkielman tarkoituksena on vertailla kyseisten sanakirjojen makro- ja mikrorakennetta sekä sanakirjoista löytyvien suomenkielisten idiomien vastineiden eroja. Työn hypoteesina on, että yleiskielen sanakirjoista löytyy enemmän ei-idiomaattisia kuin idiomaattisia vastineita, ja että vastineet ovat yleiskielisempiä. Myös sanakirjojen rakenteissa oletetaan olevan eroja. Teoriaosassa käsitellään leksikografiaa ja fraseologiaa, esimerkiksi kaksikielisen leksikografian, hakusanan ja idiomin käsitteitä. Analyysiosassa makrorakennetta tarkasteltaessa selvitetään, ovatko sanakirjojen hakusanat esimerkiksi aakkosjärjestyksessä, ja miten hakusanat on aseteltu sanakirja-artikkeliin. Mikrorakennetta tutkittaessa tarkastellaan hakusanan metatekstiä. Tähän kuuluu esimerkiksi sanan suku, monikko ja tiedot, missä yhteydessä sanaa voi käyttää.
Analyysin fraseologisessa osiossa tavallisista sanakirjoista löytyvien idiomien vastineita verrataan idiomisanakirjan idiomien vastineisiin. Tutkimukseen on valittu jokaisesta tutkittavasta sanakirjasta suomi-saksa-osan m-kirjain. Yleiskielen sanakirjoista etsitään vain ne idiomit, jotka ovat Alles im Griffissä m:n alla. Tutkimus ei siis kata sanakirjoja kokonaisuudessaan. Vastineet voivat olla idiomaattisia, ei-idiomaattisia tai vastineena voivat olla myös molemmat vaihtoehdot.
Tutkimuksessa osoittautuu, että tavallisistakin sanakirjoista löytyy m:n alta paljon idiomaattisia vastineita. Ne ovat kuitenkin yleiskielisempiä ja tavallisempia kuin idiomisanakirjassa. Myös vastineita yhtä idiomia kohti on vähemmän. Jokainen tutkittava sanakirja on makrorakenteeltaan aakkosjärjestyksessä, mutta hakusanojen asettelussa on eroja. Alles im Griffin mikrorakenne antaa vähemmän tietoja hakusanasta.
Tutkielman tarkoituksena on vertailla kyseisten sanakirjojen makro- ja mikrorakennetta sekä sanakirjoista löytyvien suomenkielisten idiomien vastineiden eroja. Työn hypoteesina on, että yleiskielen sanakirjoista löytyy enemmän ei-idiomaattisia kuin idiomaattisia vastineita, ja että vastineet ovat yleiskielisempiä. Myös sanakirjojen rakenteissa oletetaan olevan eroja. Teoriaosassa käsitellään leksikografiaa ja fraseologiaa, esimerkiksi kaksikielisen leksikografian, hakusanan ja idiomin käsitteitä. Analyysiosassa makrorakennetta tarkasteltaessa selvitetään, ovatko sanakirjojen hakusanat esimerkiksi aakkosjärjestyksessä, ja miten hakusanat on aseteltu sanakirja-artikkeliin. Mikrorakennetta tutkittaessa tarkastellaan hakusanan metatekstiä. Tähän kuuluu esimerkiksi sanan suku, monikko ja tiedot, missä yhteydessä sanaa voi käyttää.
Analyysin fraseologisessa osiossa tavallisista sanakirjoista löytyvien idiomien vastineita verrataan idiomisanakirjan idiomien vastineisiin. Tutkimukseen on valittu jokaisesta tutkittavasta sanakirjasta suomi-saksa-osan m-kirjain. Yleiskielen sanakirjoista etsitään vain ne idiomit, jotka ovat Alles im Griffissä m:n alla. Tutkimus ei siis kata sanakirjoja kokonaisuudessaan. Vastineet voivat olla idiomaattisia, ei-idiomaattisia tai vastineena voivat olla myös molemmat vaihtoehdot.
Tutkimuksessa osoittautuu, että tavallisistakin sanakirjoista löytyy m:n alta paljon idiomaattisia vastineita. Ne ovat kuitenkin yleiskielisempiä ja tavallisempia kuin idiomisanakirjassa. Myös vastineita yhtä idiomia kohti on vähemmän. Jokainen tutkittava sanakirja on makrorakenteeltaan aakkosjärjestyksessä, mutta hakusanojen asettelussa on eroja. Alles im Griffin mikrorakenne antaa vähemmän tietoja hakusanasta.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]