Beta, yrityskoko ja E/P-luku tuoton selittäjänä Suomen osakemarkkinoilla
Tuutijärvi, Arto (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko beta, yrityskoolla ja/tai E/P-luvulla kykyä ennustaa tulevia tuottoja Suomen osakemarkkinoilla. Tarkoitus on siis selvittää, voiko betan avulla selittää tulevia osaketuottoja vai ovatko yrityskoko tai E/P-luku parempia ennusmittareita. Samalla testataan osakemarkkinoiden tehokkuutta.
Aineiston muodostaa suomalainen osaketuottodata vuosilta 1993–2001 sekä oikaistu tilinpäätösaineisto, joka on saatu Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen laitoksen tietokannoista. Mukana on HEX:ssä koko ajan noteerattuna olleiden yritysten 24 osakesarjaa. Betan estimoinnissa markkinaportfoliona käytetään HEX-portfolioin-deksiä. Tutkimuksen lähestymistapoja on kaksi. Ensimmäinen on portfoliolähestymistapa ja toinen regressioanalyysi, jolla selvitetään tulosten tilastollinen merkitsevyys.
Tutkimuksessa saadut tulokset antavat tukea betan kyvylle ennustaa tulevia tuottoja. Betan selityskyky tuleville tuotoille on erittäin hyvä. Havaittavissa on myös yrityskoon kyky selittää tuottoja. Otettaessa transaktiokustannukset huomioon anomaliaa ei kuitenkaan voi käyttää sijoitusstrategisesti hyväksi. Tutkimuksessa tutkittua E/P-efektiä ei markkinoilla havaita.
Aineiston muodostaa suomalainen osaketuottodata vuosilta 1993–2001 sekä oikaistu tilinpäätösaineisto, joka on saatu Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen laitoksen tietokannoista. Mukana on HEX:ssä koko ajan noteerattuna olleiden yritysten 24 osakesarjaa. Betan estimoinnissa markkinaportfoliona käytetään HEX-portfolioin-deksiä. Tutkimuksen lähestymistapoja on kaksi. Ensimmäinen on portfoliolähestymistapa ja toinen regressioanalyysi, jolla selvitetään tulosten tilastollinen merkitsevyys.
Tutkimuksessa saadut tulokset antavat tukea betan kyvylle ennustaa tulevia tuottoja. Betan selityskyky tuleville tuotoille on erittäin hyvä. Havaittavissa on myös yrityskoon kyky selittää tuottoja. Otettaessa transaktiokustannukset huomioon anomaliaa ei kuitenkaan voi käyttää sijoitusstrategisesti hyväksi. Tutkimuksessa tutkittua E/P-efektiä ei markkinoilla havaita.