Kannanotot ja asiantuntijuus uutisankkurin ja asiantuntijan välillä. Tarkastelussa Kymmenen uutisten studiohaastattelut
Turunen, Anssi (2007)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on selvittää, minkälainen rooli asiantuntijahaastatteluilla on Kymmenen uutisissa ja miten asiantuntijuutta rakennetaan kannanottojen avulla MTV3-kanavan Kymmenen uutisten studiohaastatteluissa, joissa vastakkain ovat uutis¬ankkuri ja asiantuntija. Arkikeskustelussa kannanottojen ja asiantuntijuuden välillä on havaittu yhteys ja analyysissä vertaan näitä havaintoja asiantuntijahaastattelun vuorovaikutustilanteeseen. Kannanotot ovat arvottavia väitelauseita, jotka kuvastavat puhujan tietämystä arvioitavaan asiaan nähden. Asiantuntijuus on tietoon perustuva, neuvottelemalla saatu tilannesidonnainen ominaisuus, johon liittyy saadun luottamuksen kautta valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia.
Tutkimusaineistona on 17 asiantuntijahaastattelun sisältävää uutislähetystä, jotka on kerätty 10 kuukauden ajalta. Tarkastelen ensin asiantuntijahaastattelun suhdetta uutislähetyksen kokonaisuuteen, asiantuntijahaastattelun rakennetta ja asiantuntijoiden roolia haastattelussa. Asiantuntijoina aineistossa toimii 16 eri henkilöä ja heistä 5 on MTV:n omia toimittajia. Kannanottopareja, eli kahden kannanoton muodostamaa jaksoa, esitetään yhteensä 12 ja ne jakautuvat 8 haastatteluun. Keskustelunanalyysin avulla tarkastellaan, minkälaisia kielellisiä keinoja uutisankkuri ja asiantuntija käyttävät kannanottoja muodostaessaan ja minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä ilmenee arkikeskustelun kannanotoista tehtyihin havaintoihin.
Uutisankkurit johtavat haastattelua kysymyksiä esittämällä, joten heillä on suuri rooli kannanottojenkin esittämisessä. Uutisankkuri ei esittele kannanotoissa omaa tietämystään, mutta sen sijaan pyrkii kielellisin keinoin ohjailemaan asiantuntijan kannanottojen muodostamista. Asiantuntija osoittaa kannanotoissa tietämystään tarkentamalla ja selventämällä uutisankkurin käyttämiä termejä. Uutisankkuri ei perustele kannanottojaan. Asiantuntija sen sijaan perustelee kannanottonsa monisanaisesti ja tämä osaltaan rakentaa hänen asiantuntijuuttaan. Uutishaastattelupuhetta ohjaavat säännöt selittävät osan kannanottojen käytön eroista arkipuheeseen verrattuna.
Tutkimusaineistona on 17 asiantuntijahaastattelun sisältävää uutislähetystä, jotka on kerätty 10 kuukauden ajalta. Tarkastelen ensin asiantuntijahaastattelun suhdetta uutislähetyksen kokonaisuuteen, asiantuntijahaastattelun rakennetta ja asiantuntijoiden roolia haastattelussa. Asiantuntijoina aineistossa toimii 16 eri henkilöä ja heistä 5 on MTV:n omia toimittajia. Kannanottopareja, eli kahden kannanoton muodostamaa jaksoa, esitetään yhteensä 12 ja ne jakautuvat 8 haastatteluun. Keskustelunanalyysin avulla tarkastellaan, minkälaisia kielellisiä keinoja uutisankkuri ja asiantuntija käyttävät kannanottoja muodostaessaan ja minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä ilmenee arkikeskustelun kannanotoista tehtyihin havaintoihin.
Uutisankkurit johtavat haastattelua kysymyksiä esittämällä, joten heillä on suuri rooli kannanottojenkin esittämisessä. Uutisankkuri ei esittele kannanotoissa omaa tietämystään, mutta sen sijaan pyrkii kielellisin keinoin ohjailemaan asiantuntijan kannanottojen muodostamista. Asiantuntija osoittaa kannanotoissa tietämystään tarkentamalla ja selventämällä uutisankkurin käyttämiä termejä. Uutisankkuri ei perustele kannanottojaan. Asiantuntija sen sijaan perustelee kannanottonsa monisanaisesti ja tämä osaltaan rakentaa hänen asiantuntijuuttaan. Uutishaastattelupuhetta ohjaavat säännöt selittävät osan kannanottojen käytön eroista arkipuheeseen verrattuna.