Ydin-periferia dikotomia maakunnan kehittämisessä. Tutkimusalueena Etelä-Pohjanmaa
Tuominen, Tuuliina (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää onko Etelä-Pohjanmaan maakunnassa havaittavissa ydin- ja periferia-alueiden välillä dikotomiaa eli kahtiajakoa maakunnallisessa kehittämisessä.
Ongelmaan etsitään vastausta kolmen eri teeman avulla. Teemat ovat ydin-periferia dikotomia ja vuorovaikutus, Seinäjoki maakuntakeskuksena sekä hanketoiminta.
Teemoihin tutustutaan Fimos-rekisterin avulla ja haastattelemalla kymmentä eri toimijaa,jotka osallistuvat maakunnan kehittämiseen. Haastateltuja on jokaisesta seutukunnasta yksi ja kolmen eri organisaation edustajia. Haastatellut ovat pääosin kunnanjohtajia. Haastattelu on avoin puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Haastattelujen avulla ydin- ja periferia-alueiden välille löytyi dikotomiaa. Eroja ei löytynyt konkreettisina lukuina tai esimerkkeinä. Haastatteluissa ilmeni joka asiaan liittyen jotain eroa. Hanketoimintaan oltiin joka puolella maakuntaa tyytyväisiä, mutta Seinäjoen vallitsevaa asemaa hankkeiden suunnittelussa kritisoitiin. Vuorovaikutusteeman ympäriltä löytyi paljon kritisoitavaa, mutta konkreettisia periferian ja ytimen välistä dikotomiaa ei ollut. Selvin merkki dikotomiasta löytyi siinä, että periferiakuntien edustajat olivat tyytymättömämpiä vuorovaikutukseen, vaikka hekin olivat tyytyväisiä.
Selkeimmin periferia-ydin dikotomia esiintyi maakuntakeskuksen asemaan liittyen. Haastatellut olivat sitä mieltä, että maakunta tarvitsee vahvan keskuksen ja keskus vahvan maakunnan. Kehittämiseen suhtautuminen olikin myönteistä, mutta silti joka puolella maakuntaa mietittiin sitä, ovatko kaikki hankkeet, joihin maakuntakeskus hakee rahoitusta maakunnasta todella maakuntakeskuksen kehittämistä, eikä vain Seinäjoen kaupungin. Maakunnallisesta kehittämisestä löytyi dikotomiaa ja sitä täytyisi tutkia lisää ja laajemmin.
Ongelmaan etsitään vastausta kolmen eri teeman avulla. Teemat ovat ydin-periferia dikotomia ja vuorovaikutus, Seinäjoki maakuntakeskuksena sekä hanketoiminta.
Teemoihin tutustutaan Fimos-rekisterin avulla ja haastattelemalla kymmentä eri toimijaa,jotka osallistuvat maakunnan kehittämiseen. Haastateltuja on jokaisesta seutukunnasta yksi ja kolmen eri organisaation edustajia. Haastatellut ovat pääosin kunnanjohtajia. Haastattelu on avoin puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Haastattelujen avulla ydin- ja periferia-alueiden välille löytyi dikotomiaa. Eroja ei löytynyt konkreettisina lukuina tai esimerkkeinä. Haastatteluissa ilmeni joka asiaan liittyen jotain eroa. Hanketoimintaan oltiin joka puolella maakuntaa tyytyväisiä, mutta Seinäjoen vallitsevaa asemaa hankkeiden suunnittelussa kritisoitiin. Vuorovaikutusteeman ympäriltä löytyi paljon kritisoitavaa, mutta konkreettisia periferian ja ytimen välistä dikotomiaa ei ollut. Selvin merkki dikotomiasta löytyi siinä, että periferiakuntien edustajat olivat tyytymättömämpiä vuorovaikutukseen, vaikka hekin olivat tyytyväisiä.
Selkeimmin periferia-ydin dikotomia esiintyi maakuntakeskuksen asemaan liittyen. Haastatellut olivat sitä mieltä, että maakunta tarvitsee vahvan keskuksen ja keskus vahvan maakunnan. Kehittämiseen suhtautuminen olikin myönteistä, mutta silti joka puolella maakuntaa mietittiin sitä, ovatko kaikki hankkeet, joihin maakuntakeskus hakee rahoitusta maakunnasta todella maakuntakeskuksen kehittämistä, eikä vain Seinäjoen kaupungin. Maakunnallisesta kehittämisestä löytyi dikotomiaa ja sitä täytyisi tutkia lisää ja laajemmin.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]