Harmaan talouden torjuntakeinot rakennusalalla
Tuominen, Olli-Pekka (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Harmaa talous aiheuttaa yhteiskunnassamme monenlaisia lieveilmiöitä ja ongelmia, ja johtaa lopulta julkisten palveluiden rapautumiseen. Harmaata taloutta esiintyy työvoimavaltaisilla aloilla, joista rakennusalaan liittyvät ongelmat näyttäytyvät suurimpina. Harmaalla taloudella tarkoitetaan sinänsä laillisen toiminnan suorittamisesta seuraavien verojen ja muiden lakisääteisten maksujen sekä määräysten kiertämistä taloudellisen hyödyn takia. Seurauksena on verotulojen saamatta jääminen, kilpailuolosuhteiden vääristyminen, ihmisten epäoikeudenmukainen kohtelu ja lopulta veromoraalin heikkeneminen. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on entistä tärkeämpää pohtia millä tavoin veronkierrollisiin ongelmiin voidaan puuttua.
Tutkielmassa käsitellään harmaata taloutta rakennusalalla sekä sen tyypillisiä ilmenemismuotoja. Harmaan talouden torjuntamuodoista tutkielmaan on valittu viime vuosien keskeisimmät lakiuudistukset: tilaajavastuulaki, käänteinen arvonlisävero, veronumerojärjestelmä sekä tiedonantovelvollisuudet. Tutkielmassa selvitetään lakiuudistuksien käyttöönottoon johtaneita syitä sekä sitä, miksi lakiuudistukset on säädetty juuri tietynlaisiksi laeiksi. Kansallisia uudistuksia verrataan kansainvälisiin uudistuksiin sekä selvitetään millainen vaikutus Euroopan unionilla on kansalliseen lainsäädäntöön. Tutkielma pohjaa lukuisiin valiokuntien mietintöihin ja hallituksen esityksiin. Suurin osa käytetyistä lähteistä on eri viranomaisten tuottamaan tietoa. Näistä Verohallinnon, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön tuottama tieto on tärkeässä roolissa. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty hyväksi harmaan talouden tutkimiseen erikoistuneiden tutkijoiden tuottamaa materiaalia.
Eri lakiuudistusten voidaan nähdä pureutuneen rakennusalan harmaan talouden lieveilmiöihin kohtalaisen hyvin niistä lähtökohdista joita eri laeille niiden valmisteluissa asetettiin. Muista maista saatujen esimerkkien sekä kansallisen kokemuksen myötä pohdinnassa ovat myös harmaan talouden torjuntaan tulevaisuudessa käytettävät keinot.
Tutkielmassa käsitellään harmaata taloutta rakennusalalla sekä sen tyypillisiä ilmenemismuotoja. Harmaan talouden torjuntamuodoista tutkielmaan on valittu viime vuosien keskeisimmät lakiuudistukset: tilaajavastuulaki, käänteinen arvonlisävero, veronumerojärjestelmä sekä tiedonantovelvollisuudet. Tutkielmassa selvitetään lakiuudistuksien käyttöönottoon johtaneita syitä sekä sitä, miksi lakiuudistukset on säädetty juuri tietynlaisiksi laeiksi. Kansallisia uudistuksia verrataan kansainvälisiin uudistuksiin sekä selvitetään millainen vaikutus Euroopan unionilla on kansalliseen lainsäädäntöön. Tutkielma pohjaa lukuisiin valiokuntien mietintöihin ja hallituksen esityksiin. Suurin osa käytetyistä lähteistä on eri viranomaisten tuottamaan tietoa. Näistä Verohallinnon, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön tuottama tieto on tärkeässä roolissa. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty hyväksi harmaan talouden tutkimiseen erikoistuneiden tutkijoiden tuottamaa materiaalia.
Eri lakiuudistusten voidaan nähdä pureutuneen rakennusalan harmaan talouden lieveilmiöihin kohtalaisen hyvin niistä lähtökohdista joita eri laeille niiden valmisteluissa asetettiin. Muista maista saatujen esimerkkien sekä kansallisen kokemuksen myötä pohdinnassa ovat myös harmaan talouden torjuntaan tulevaisuudessa käytettävät keinot.