Viranomaisen harkintavalta harkinnanvaraisissa poissulkemisissa
Tuomaala, Sari (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Julkisissa hankinnoissa on kyse hankintayksikön tekemästä tavara-, palvelu- ja rakennushankinnasta. Julkiset hankinnat tulee tehdä hankintalain (1.1.2016/1397) mukaisesti. Säätelyn tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, jotta rajallisesti olevilla resursseilla voidaan hankkia laadultaan parhaita tuottei-ta ja palveluita. Hankinnat tuleekin kilpailuttaa avoimesti ja tehokkaasti sekä niin, että kaikkia kilpailuun osallistuvia toimijoita kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tämän vuoksi hankintalakiin on otettu säädökset ehdokkaan tai tarjoajan poissulkemisesta tarjouskilpailusta. Tarjoajan poissulkeminen tarjous-kilpailusta tapahtuu joko pakollisiin tai harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin vedoten. Pakollisissa poissulkemisissa hankintayksiköllä ei ole harkintavaltaa, vaan sen on suljettava ehdokas tarjouskilpailusta pois, jos tarjoaja on syyllistynyt hankintalain 80 §:n lueteltuihin rikoksiin. Harkinnanvaraisissa poissul-kemisissa hankintayksikölle on jätetty harkintavaltaa. Hankintayksikön käyttäessä harkintavaltaansa on sen otettava huomioon päätöksenteossa kaikki sen harkintavaltaa rajoittavat ja ohjaava oikeudelliset teki-jät.
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat viranomaisen harkintavallan rajat. Aihe rajautui han-kintalain harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin, ja sen mahdollistavaan harkintavaltaan. Sen vuoksi tutkielmassa keskityttiin siihen, miten lainsäädäntö mahdollistaa ja toisaalta rajoittaa viranomaisen har-kintavaltaa harkinnanvaraisissa poissulkemisissa. Tähän kysymykseen vastaamien vaati myös vastaamis-ta, millä harkinnanvaraisilla poissulkemisperusteilla tarjoajat voidaan sulkea hankinnan ulkopuolelle? Harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet määrittelevät suurimmalta osaltaan viranomaisen harkintavallan tutkittavassa asiassa. Sen vuoksi niiden perusteiden selvittäminen oli suuressa osassa tutkielmaa.
Tutkimuksellisena lähestymistapana käytettiin oikeusdogmaattista eli lainopillista tutkimustapaa. Tutki-musmetodin avulla tulkittiin ja systematisoitiin voimassa olevaa lainsäädäntöä siltä osin, että saatiin vas-tattua tutkimuskysymyksiin. Lainsäädännön tulkinnalla pyrittiin antamaan tutkimuksessa käsiteltävälle lakitekstille sisällöllistä merkitystä. Systematisoinnilla pyrittiin muodostamaan kuvaa viranomaisen har-kintavallasta harkinnanvaraisten poissulkemisten osalta. Tutkimusaineistoni koostuu voimassa olevasta lainsäädännöstä, valmisteluaineistosta, oikeusperiaatteista ja oikeuskirjallisuudesta.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voitiin sanoa, että harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden väljä ja suurelta osin harkinnanvarainen säätely johtaa siihen, että hankintayksikön harkintavallan rajojen täsmäl-linen selvittäminen ei ole mahdollista. Voitiinkin nähdä, että harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet osaltaan mahdollistavat ja toisaalta rajoittavat harkintavaltaa. Lisäksi oikeuskäytäntö määrittelee suurelta osin hankintayksikön harkintavallan rajoja yleisten hallinto-oikeuden periaatteiden lisäksi. Toisaalta, hankintayksikön harkintavalta määräytyy suurelta osin siten, miten hankintayksikkö päättää soveltaa poissulkemisperusteita. Tänä vuonna voimaan tulleen hankintalain myötä uudet harkinnanvaraiset pois-sulkemisperusteet eivät huomattavasti lisää hankintayksikön harkintavaltaa.
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat viranomaisen harkintavallan rajat. Aihe rajautui han-kintalain harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin, ja sen mahdollistavaan harkintavaltaan. Sen vuoksi tutkielmassa keskityttiin siihen, miten lainsäädäntö mahdollistaa ja toisaalta rajoittaa viranomaisen har-kintavaltaa harkinnanvaraisissa poissulkemisissa. Tähän kysymykseen vastaamien vaati myös vastaamis-ta, millä harkinnanvaraisilla poissulkemisperusteilla tarjoajat voidaan sulkea hankinnan ulkopuolelle? Harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet määrittelevät suurimmalta osaltaan viranomaisen harkintavallan tutkittavassa asiassa. Sen vuoksi niiden perusteiden selvittäminen oli suuressa osassa tutkielmaa.
Tutkimuksellisena lähestymistapana käytettiin oikeusdogmaattista eli lainopillista tutkimustapaa. Tutki-musmetodin avulla tulkittiin ja systematisoitiin voimassa olevaa lainsäädäntöä siltä osin, että saatiin vas-tattua tutkimuskysymyksiin. Lainsäädännön tulkinnalla pyrittiin antamaan tutkimuksessa käsiteltävälle lakitekstille sisällöllistä merkitystä. Systematisoinnilla pyrittiin muodostamaan kuvaa viranomaisen har-kintavallasta harkinnanvaraisten poissulkemisten osalta. Tutkimusaineistoni koostuu voimassa olevasta lainsäädännöstä, valmisteluaineistosta, oikeusperiaatteista ja oikeuskirjallisuudesta.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voitiin sanoa, että harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden väljä ja suurelta osin harkinnanvarainen säätely johtaa siihen, että hankintayksikön harkintavallan rajojen täsmäl-linen selvittäminen ei ole mahdollista. Voitiinkin nähdä, että harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet osaltaan mahdollistavat ja toisaalta rajoittavat harkintavaltaa. Lisäksi oikeuskäytäntö määrittelee suurelta osin hankintayksikön harkintavallan rajoja yleisten hallinto-oikeuden periaatteiden lisäksi. Toisaalta, hankintayksikön harkintavalta määräytyy suurelta osin siten, miten hankintayksikkö päättää soveltaa poissulkemisperusteita. Tänä vuonna voimaan tulleen hankintalain myötä uudet harkinnanvaraiset pois-sulkemisperusteet eivät huomattavasti lisää hankintayksikön harkintavaltaa.