Kalmukit ja hamepaavit. Miesten ja naisten vertauksia ja metaforia Kilven Ylistalon tuvassa
Trygg-Kaipiainen, Jane (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena ovat Volter Kilven Ylistalon tuvassa -teoksen dialogin vertaukset ja metaforat. Tämä jo 1930-luvulla kirjoitettu teos on asetelmaltaan hyvin miehinen, joten tutkin, miten sukupuoli tulee näkyviin kyseisissä puheenvuorojen kuvakielisissä ilmauksissa. Halusin saada vastauksen kysymyksiin: millaisin vertauksin ja metaforin teoksen miehet puhuvat toisistaan ja naisista ja millaisin vertauksin ja metaforin teoksen naiset puhuvat toisistaan ja miehistä.
Tutkimukseni on pääasiassa kvalitatiivinen, mutta se sisältää myös osin kvantitatiivista ainesta. Tutkimukseni teoriatausta on kolmiosainen: vertauksia ja metaforia käsittelevä, dialogia käsittelevä sekä mies- ja naisnäkökulmia käsittelevä. Metaforakäsitykseni pohjautuu Blackin vuorovaikutusmallin, kun taas dialogi- ja sukupuolinäkökulmat rakentuvat pääosin Kristevan ajatuksille. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt lähilukutekniikkaa ensiksi erotellakseni teoksesta dialogin vertaukset ja metaforat sukupuolen mukaan ja sitten jaotellakseni ne edelleen aineistosta esiin nousseihin aihepiireihin.
Tutkimukseni osoittaa, että miehillä on enemmän puheenvuoroja kuin naisilla ja miesten puheenvuorojen pituudet ovat käytettyjen sanojen määrillä laskien yli kolminkertaiset naisten puheenvuorojen pituuteen verrattuna. Vertausten ja metaforien aihepiirit ovat paljolti peräisin maatalousympäristöstä, ja miesten ja naisten käyttämien kielikuvien aihepiireissä on paljon yhteistä. Eläinaiheiset vertaukset ja kielikuvat osoittautuivat suosituimmaksi aihepiiriksi. Sukupuolinäkökulmaa tarkasteltuani ilmeni, että erityisesti naiset näkevät kielikuvissaan miehet vieraana ja toisena, mutta myös miesten kielikuvissa näkyy toiseutta suhteessa naisiin. Lisäksi miehet eivät pelkästään näe toisiaan tuttuina ja samanarvoisina, vaan vertaukset ja metaforat tuovat esiin myös heidän keskinäistä toiseuttaan.
Tutkimukseni on pääasiassa kvalitatiivinen, mutta se sisältää myös osin kvantitatiivista ainesta. Tutkimukseni teoriatausta on kolmiosainen: vertauksia ja metaforia käsittelevä, dialogia käsittelevä sekä mies- ja naisnäkökulmia käsittelevä. Metaforakäsitykseni pohjautuu Blackin vuorovaikutusmallin, kun taas dialogi- ja sukupuolinäkökulmat rakentuvat pääosin Kristevan ajatuksille. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt lähilukutekniikkaa ensiksi erotellakseni teoksesta dialogin vertaukset ja metaforat sukupuolen mukaan ja sitten jaotellakseni ne edelleen aineistosta esiin nousseihin aihepiireihin.
Tutkimukseni osoittaa, että miehillä on enemmän puheenvuoroja kuin naisilla ja miesten puheenvuorojen pituudet ovat käytettyjen sanojen määrillä laskien yli kolminkertaiset naisten puheenvuorojen pituuteen verrattuna. Vertausten ja metaforien aihepiirit ovat paljolti peräisin maatalousympäristöstä, ja miesten ja naisten käyttämien kielikuvien aihepiireissä on paljon yhteistä. Eläinaiheiset vertaukset ja kielikuvat osoittautuivat suosituimmaksi aihepiiriksi. Sukupuolinäkökulmaa tarkasteltuani ilmeni, että erityisesti naiset näkevät kielikuvissaan miehet vieraana ja toisena, mutta myös miesten kielikuvissa näkyy toiseutta suhteessa naisiin. Lisäksi miehet eivät pelkästään näe toisiaan tuttuina ja samanarvoisina, vaan vertaukset ja metaforat tuovat esiin myös heidän keskinäistä toiseuttaan.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]