”Vems flicka är ni? - Jag är en pojke.” Språklig variation ur könsperspektiv i Kummeli Alivuokralainen och dess översättning till svenska
Hilli, Tiina (2011)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen sukupuoleen perustuvaa kielellistä variaatiota elokuvassa Kummeli Alivuokralainen ja sen ruotsinkielisessä käännöksessä. Tarkastelen erityisesti kahta piirrettä: puhuttelua ja kirosanoja. Puhuttelun materiaali koostuu neljän hahmon, kahden miehen ja kahden naisen, repliikeistä. Kirosanojen materiaali koostuu elokuvassa kiroilevien hahmojen repliikeistä. Puhuttelua tarkastelen materiaalin pohjalta ja kirosanoja kategorioiden pohjalta. Analyysin tukena käytän Gun Widmarkin määritelmää naisen kielenkäytöstä, Valma Yli-Vakkurin kategorioita puhuttelusta ja Magnus Ljungin kirosanakategorioita.
Tutkimusmetodi on kontrastiivinen, kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen. Kontrastiivisuus ilmenee alkuperäistekstin ja käännöksen vertailussa, kvalitatiivisuus materiaalin analyysissa ja kvantitatiivisuus tutkittaessa eri piirteiden esiintymistä materiaalissa. Tutkielma kuuluu sosiolingvistiikan ja käännöstieteen alaan.
Tutkimuksessani käy ilmi, että alkuperäistekstin ja käännöksen välillä ilmenee eroja. Tutkimuksessa tulee esiin sukupuoleen perustuvia eroja, joista on myös aiempia tutkimustuloksia (naiset kiroilevat vähän, miehet käyttävät karkeampia ilmaisuja). Erot johtuvat osin hahmojen sukupuolesta ja osin kääntäjän valinnoista. Materiaalin naishahmot vaikuttavat olevan tilanneriippuvaisia puhuttelun osalta, eli he vaihtelevat puhuttelumuotoja tilanteen mukaan. Mieshahmot puolestaan ovat tilanneriippuvaisia kiroilun osalta. Miesten puhuttelu sen sijaan on usein samanmuotoista (sääntöihin perustuva puhuttelu ja puhuttelu etunimellä). Naisten kiroilu on puolestaan lähes olematonta ja painottuu vähäiseltä osaltaankin eufemismeihin eli kiertoilmauksiin. Kääntäjän valinnoilla on muun muassa vaikutusta kirosanojen lieventymiseen ja puhutteluilmaisujen tiivistymiseen.
Tutkimusmetodi on kontrastiivinen, kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen. Kontrastiivisuus ilmenee alkuperäistekstin ja käännöksen vertailussa, kvalitatiivisuus materiaalin analyysissa ja kvantitatiivisuus tutkittaessa eri piirteiden esiintymistä materiaalissa. Tutkielma kuuluu sosiolingvistiikan ja käännöstieteen alaan.
Tutkimuksessani käy ilmi, että alkuperäistekstin ja käännöksen välillä ilmenee eroja. Tutkimuksessa tulee esiin sukupuoleen perustuvia eroja, joista on myös aiempia tutkimustuloksia (naiset kiroilevat vähän, miehet käyttävät karkeampia ilmaisuja). Erot johtuvat osin hahmojen sukupuolesta ja osin kääntäjän valinnoista. Materiaalin naishahmot vaikuttavat olevan tilanneriippuvaisia puhuttelun osalta, eli he vaihtelevat puhuttelumuotoja tilanteen mukaan. Mieshahmot puolestaan ovat tilanneriippuvaisia kiroilun osalta. Miesten puhuttelu sen sijaan on usein samanmuotoista (sääntöihin perustuva puhuttelu ja puhuttelu etunimellä). Naisten kiroilu on puolestaan lähes olematonta ja painottuu vähäiseltä osaltaankin eufemismeihin eli kiertoilmauksiin. Kääntäjän valinnoilla on muun muassa vaikutusta kirosanojen lieventymiseen ja puhutteluilmaisujen tiivistymiseen.