Sisäinen viestintä terveydenhuollon organisaatiossa: Tutkimuskohteena Seinäjoen keskussairaala
Tommola, Tiina (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Terveydenhuollon organisaatiossa sisäisen viestinnän merkitys ilmenee asiakkaan ja potilaan saamassa palvelussa ja hoidossa. Eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä tarvitaan, jotta hoitokokonaisuuden suunnittelu ja hallinta toteutuisi ilman tiedonkulun katkoksia. Johdonmukaisen ja suunnitelmallisen sisäisen viestinnän avulla voitaisiin karsia päällekkäisiä toimintoja, lisätä joustavuutta ja sitä kautta parantaa potilaan saaman hoidon laatua ja luottamusta julkisen terveydenhuollon toimintaan.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa Seinäjoen keskussairaalan sisäistä viestintää. Tutkimuksen huomio kohdistetaan sekä viestintäkanavien käyttöön että viestinnän sisältöön. Lisäksi pyritään selvittämään mitkä tekijät rajoittavat tiedon saantia ja onko työssä tarvittavaa tietoa riittävästi saatavilla. Tutkimusongelmat ovat: 1) sisäisen viestinnän merkitys terveydenhuollon organisaatiossa 2.a) käytössä olevat viestintäkanavat ja niiden kehittämistarpeet sekä 2.b) sisäisen viestinnän sisällön kattavuus ja sen kehittämistarpeet. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jonka perustana oli viestinnän teoria ja Åbergin pizza –malli.
Tutkimuksen luonne on kvantitatiivinen. Tutkimuksen perusjoukko on Seinäjoen keskussairaalan henkilökunta, joka koostuu Hanneksenrinteen ja Törnävän sairaaloissa työskentelevistä henkilöistä. Otos (N=200) on noin 10 % keskussairaalan vakituisesta henkilökunnasta ja pitkäaikaisista (yli 1v) sijaisista. Organisaation eri tasot ja ammattiryhmät ovat edustettuina samassa suhteessa kuin mitä heitä keskussai-raalassa työskenteleekin. Kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2005. Kaikkiaan 153 vastausta palautet-tiin, mutta lopulliseksi vastausprosentiksi tuli 75 (N=150), joiden pohjalta tilastolliset analyysit tehtiin. Aineiston analyysissä käytettiin SPSS –tietokoneohjelmaa ja kvantitatiivisina menetelminä suoria jakaumia, ristiintaulukointia, Khiin neliö-riippumattomuus -testiä, Mann-Whitneyn U -testiä sekä t -testiä.
Tutkimustuloksista ilmenee, että Seinäjoen keskussairaalan sisäinen viestintä sisältää kirjallisuuden esille tuomia ja viestinnän teorioiden mukaisia elementtejä, joita ovat perustoimintojen tuki, informointi, kiinnittäminen sekä profilointi. Eri viestintäkanavia käytetään koko sairaalaa, omaa osastoa ja omaa työtä koskevassa tiedon haussa samansuuntaisesti. Eniten käytettyjä viestintäkanavia ovat työtoverit, aamuraportti, yksikön ilmoitustaulu sekä lähin esimies. Intranet on esimiesten sekä lääkäreiden ja hammaslääkäreiden usein käyttämä viestin. Päivittäin käytettävät viestintäkanavat ovat samoja kuin vastaajien tärkeimmiksi nimeämät viestimet.
Pääosin sisäisen viestinnän sisällön kattavuuteen ollaan tyytyväisiä. Esimiehet saavat kattavammin tietoa kuin ei-esimiesasemassa olevat henkilöt. Sisällön kattavuudessa on jonkin verran eroja eri ammattiryhmien ja toiminta-alueiden välillä. Tietoa kaivataan enemmän koko sairaalaa koskevista asioista sekä erilaisista tutkimushankkeista. Tiedon saannin rajoituksista merkittävin on kiire ja stressi sekä vuorotyö. Esimiesasemalla eikä ammatilla ole merkitystä viestinnän rajoituksiin. Sen sijaan hallintopalveluiden toiminta-alueella rajoitteita on merkittävästi vähemmän kuin konservatiivisella ja psykiatrisella toiminta-alueella. Vastausten mukaan jo henkilöstöresurssien lisääminen kehittäisi Seinäjoen keskussairaalan sisäistä viestintää, koska siten henkilökunnalla olisi enemmän aikaa tiedon hankkimiseen. Lisäksi toivotaan johdon ja esimiehen säännöllistä yhteydenpitoa sekä avoimuutta tiedottamiseen vielä suunnitteluvaiheessa olevista asioista, jotta henkilökunta saisi äänensä kuuluviin ja sillä olisi mahdollisuus osallistua päätöksentekoon.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa Seinäjoen keskussairaalan sisäistä viestintää. Tutkimuksen huomio kohdistetaan sekä viestintäkanavien käyttöön että viestinnän sisältöön. Lisäksi pyritään selvittämään mitkä tekijät rajoittavat tiedon saantia ja onko työssä tarvittavaa tietoa riittävästi saatavilla. Tutkimusongelmat ovat: 1) sisäisen viestinnän merkitys terveydenhuollon organisaatiossa 2.a) käytössä olevat viestintäkanavat ja niiden kehittämistarpeet sekä 2.b) sisäisen viestinnän sisällön kattavuus ja sen kehittämistarpeet. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jonka perustana oli viestinnän teoria ja Åbergin pizza –malli.
Tutkimuksen luonne on kvantitatiivinen. Tutkimuksen perusjoukko on Seinäjoen keskussairaalan henkilökunta, joka koostuu Hanneksenrinteen ja Törnävän sairaaloissa työskentelevistä henkilöistä. Otos (N=200) on noin 10 % keskussairaalan vakituisesta henkilökunnasta ja pitkäaikaisista (yli 1v) sijaisista. Organisaation eri tasot ja ammattiryhmät ovat edustettuina samassa suhteessa kuin mitä heitä keskussai-raalassa työskenteleekin. Kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2005. Kaikkiaan 153 vastausta palautet-tiin, mutta lopulliseksi vastausprosentiksi tuli 75 (N=150), joiden pohjalta tilastolliset analyysit tehtiin. Aineiston analyysissä käytettiin SPSS –tietokoneohjelmaa ja kvantitatiivisina menetelminä suoria jakaumia, ristiintaulukointia, Khiin neliö-riippumattomuus -testiä, Mann-Whitneyn U -testiä sekä t -testiä.
Tutkimustuloksista ilmenee, että Seinäjoen keskussairaalan sisäinen viestintä sisältää kirjallisuuden esille tuomia ja viestinnän teorioiden mukaisia elementtejä, joita ovat perustoimintojen tuki, informointi, kiinnittäminen sekä profilointi. Eri viestintäkanavia käytetään koko sairaalaa, omaa osastoa ja omaa työtä koskevassa tiedon haussa samansuuntaisesti. Eniten käytettyjä viestintäkanavia ovat työtoverit, aamuraportti, yksikön ilmoitustaulu sekä lähin esimies. Intranet on esimiesten sekä lääkäreiden ja hammaslääkäreiden usein käyttämä viestin. Päivittäin käytettävät viestintäkanavat ovat samoja kuin vastaajien tärkeimmiksi nimeämät viestimet.
Pääosin sisäisen viestinnän sisällön kattavuuteen ollaan tyytyväisiä. Esimiehet saavat kattavammin tietoa kuin ei-esimiesasemassa olevat henkilöt. Sisällön kattavuudessa on jonkin verran eroja eri ammattiryhmien ja toiminta-alueiden välillä. Tietoa kaivataan enemmän koko sairaalaa koskevista asioista sekä erilaisista tutkimushankkeista. Tiedon saannin rajoituksista merkittävin on kiire ja stressi sekä vuorotyö. Esimiesasemalla eikä ammatilla ole merkitystä viestinnän rajoituksiin. Sen sijaan hallintopalveluiden toiminta-alueella rajoitteita on merkittävästi vähemmän kuin konservatiivisella ja psykiatrisella toiminta-alueella. Vastausten mukaan jo henkilöstöresurssien lisääminen kehittäisi Seinäjoen keskussairaalan sisäistä viestintää, koska siten henkilökunnalla olisi enemmän aikaa tiedon hankkimiseen. Lisäksi toivotaan johdon ja esimiehen säännöllistä yhteydenpitoa sekä avoimuutta tiedottamiseen vielä suunnitteluvaiheessa olevista asioista, jotta henkilökunta saisi äänensä kuuluviin ja sillä olisi mahdollisuus osallistua päätöksentekoon.