Mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan? Käsiteanalyysi työhyvinvoinnin käsitteestä
Tolonen, Susanna (2014)
Tolonen, Susanna
2014
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnin käsitteestä ja työhyvinvoinnin toteuttamisen tavoista tarvitaan jäsennystä työpaikoilla. Tämän Pro Gradu – tutkielman tarkoituksena on vastata tähän puutteeseen ja jäsentää työhyvinvoinnin käsitettä sekä kirjallisuuden että empiirisen tutkimuksen avulla.
Työhyvinvointia käsitellään teoreettisella tasolla eri näkökulmista. Käsitteen jäsen-täminen aloitetaan työntekijän tunnetiloista ja viranomaisvalvonnasta, mitkä muo-dostavat reunaehdot käsitteen tarkastelulle. Tärkeänä näkökulmana on myös työ-hyvinvoinnin edistäminen ja työterveysriskit. Tämän lisäksi työhyvinvointia tarkas-tellaan suhteessa sen lähi- ja vastakäsitteisiin.
Teoreettisen tarkastelun pohjalta muodostettiin kysymykset empiiristä tutkimusta varten. Empiirinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla sekä työhyvinvointiasian-tuntijoita että eri ammateissa työskenteleviä henkilöitä. Empiirisen tutkimuksen avulla haluttiin selvittää haastateltavien henkilöiden käsityksiä työhyvinvoinnista. Aineiston analyysi toteutettiin hyödyntämällä induktiivista päättelyä.
Tutkimustulosten ja teorian perusteella voidaan todeta, että työhyvinvointi syntyy yksilön kokemuksesta, johon vaikuttaa työympäristö, työyhteisö sekä muut ulkoiset tekijät. Työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuvaa tasapainoilua johtamisen ja työn autonomian välillä. Työhyvinvointi rakentuu erilaisista vuorovaikutteisista suhteista eri osapuolten välillä. Yksilön kokemukseen vaikuttaa merkittävästi suhde omaan esimieheen. Työhyvinvointi on ennen kaikkea useiden toimijoiden yhteinen intressi ja yrityksissä työhyvinvoinnin tulisi olla strateginen valinta.
Työhyvinvointia käsitellään teoreettisella tasolla eri näkökulmista. Käsitteen jäsen-täminen aloitetaan työntekijän tunnetiloista ja viranomaisvalvonnasta, mitkä muo-dostavat reunaehdot käsitteen tarkastelulle. Tärkeänä näkökulmana on myös työ-hyvinvoinnin edistäminen ja työterveysriskit. Tämän lisäksi työhyvinvointia tarkas-tellaan suhteessa sen lähi- ja vastakäsitteisiin.
Teoreettisen tarkastelun pohjalta muodostettiin kysymykset empiiristä tutkimusta varten. Empiirinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla sekä työhyvinvointiasian-tuntijoita että eri ammateissa työskenteleviä henkilöitä. Empiirisen tutkimuksen avulla haluttiin selvittää haastateltavien henkilöiden käsityksiä työhyvinvoinnista. Aineiston analyysi toteutettiin hyödyntämällä induktiivista päättelyä.
Tutkimustulosten ja teorian perusteella voidaan todeta, että työhyvinvointi syntyy yksilön kokemuksesta, johon vaikuttaa työympäristö, työyhteisö sekä muut ulkoiset tekijät. Työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuvaa tasapainoilua johtamisen ja työn autonomian välillä. Työhyvinvointi rakentuu erilaisista vuorovaikutteisista suhteista eri osapuolten välillä. Yksilön kokemukseen vaikuttaa merkittävästi suhde omaan esimieheen. Työhyvinvointi on ennen kaikkea useiden toimijoiden yhteinen intressi ja yrityksissä työhyvinvoinnin tulisi olla strateginen valinta.