Suomen ja Kiinan välinen verosopimus elinkeinotoiminnassa
To, Linh Linh (2013)
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Yhä useammat saavat tuloja valtion rajojen ulkopuolelta maailmantalouden globalisoi-tumisen vuoksi. Valtiot pyrkivät verottamaan asukkaidensa maailmanlaajuisen tulon ja varallisuuden lisäksi alueellaan syntyvän tulon ja siellä olevan varallisuuden silloin, kun saaja tai omistaja asuu muussa valtiossa. Valtiot ovat solmineet verosopimuksia vält-tääkseen kaksinkertaista verotusta. Verosopimusten tehtävinä ovat myös veron kiertä-misen ja vilpittömän toiminnan estäminen sekä tietojenvaihdon edistäminen viranomais-ten välillä. Verosopimusten avulla jaetaan myös tulon verotus lähde- ja asuinvaltion kesken. Verovelvolliset jaetaan usein kotivaltio- ja lähdevaltioperiaatteen mukaisesti yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisiin. Asuinvaltio- ja lähdevaltioperiaate muodosta-vatkin verosopimuksen tulonjakosystematiikan. Verosopimusten avulla määrätään myös kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä.
OECD:n malliverosopimus on vaikuttanut olennaisesti valtioiden harjoittamaan veroso-pimuspolitiikkaan; malliverosopimuksen voidaankin katsoa sisältävän eräänlaisia vero-sopimusoikeuden yleisiä oppeja. Suomen solmimat verosopimukset pohjautuvat yleensä OECD:n malliverosopimukseen. Tutkielmassa tarkastelun kohteena on myös YK:n mal-liverosopimus, koska Kiinan verosopimukset pohjautuvat molempiin malliverosopi-muksiin. Tutkimus osoitti, että verosopimuksemme sisältää artikloja molemmista malli-verosopimuksista, ja YK:n malliverosopimuksesta on esimerkiksi implementoitu 5(3) ja 12 artiklat. Jokainen verosopimus on itsenäinen vailla yhteyttä muihin verosopimuksiin, koska verosopimukset ovat sopimusvaltioiden neuvottelujen tuloksena aikaansaatuja.
Tutkimuksessa tarkoituksena on luoda syvällinen ymmärrys verosopimuksen artikloista, jotka liittyvät elinkeinotoimintaan, kuten esimerkiksi 5, 7, 8 ja 10 artiklat. Verosopi-muksen artikloja vertaillaan OECD:n ja YK:n malliverosopimuksiin, jotta saadaan sel-ville artiklan lähde sekä artiklan valintaan mahdollisesti vaikuttavat syyt ja artiklojen seuraukset. Oikeuslähteiden, kuten lainsäädännön ja tuomioistuinratkaisujen avulla tue-taan tutkimustehtävässä esitettyjä tulkintoja.
OECD:n malliverosopimus on vaikuttanut olennaisesti valtioiden harjoittamaan veroso-pimuspolitiikkaan; malliverosopimuksen voidaankin katsoa sisältävän eräänlaisia vero-sopimusoikeuden yleisiä oppeja. Suomen solmimat verosopimukset pohjautuvat yleensä OECD:n malliverosopimukseen. Tutkielmassa tarkastelun kohteena on myös YK:n mal-liverosopimus, koska Kiinan verosopimukset pohjautuvat molempiin malliverosopi-muksiin. Tutkimus osoitti, että verosopimuksemme sisältää artikloja molemmista malli-verosopimuksista, ja YK:n malliverosopimuksesta on esimerkiksi implementoitu 5(3) ja 12 artiklat. Jokainen verosopimus on itsenäinen vailla yhteyttä muihin verosopimuksiin, koska verosopimukset ovat sopimusvaltioiden neuvottelujen tuloksena aikaansaatuja.
Tutkimuksessa tarkoituksena on luoda syvällinen ymmärrys verosopimuksen artikloista, jotka liittyvät elinkeinotoimintaan, kuten esimerkiksi 5, 7, 8 ja 10 artiklat. Verosopi-muksen artikloja vertaillaan OECD:n ja YK:n malliverosopimuksiin, jotta saadaan sel-ville artiklan lähde sekä artiklan valintaan mahdollisesti vaikuttavat syyt ja artiklojen seuraukset. Oikeuslähteiden, kuten lainsäädännön ja tuomioistuinratkaisujen avulla tue-taan tutkimustehtävässä esitettyjä tulkintoja.