Seudullinen kehittäminen osana uutta paikallista hallintaa: Tarkastelualueena Nivala-Haapajärven seutukunta
Timonen, Lea (2009)
Timonen, Lea
2009
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kuntien toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat ajaneet kunnat etsimään uudenlaisia kuntarajat ylittäviä yhteistyön muotoja. Yhden mahdollisuuden tähän tarjoaa kuntien välinen seudullinen yhteistyö. Seudullisen yhteistyön merkitys on kasvanut etenkin kuntien kehittämistoiminnassa ja seutukuntia voidaankin pitää nykypäivänä yhtenä tärkeimmistä käytännön aluekehityksen yksiköistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa seudullisen kehittämistoiminnan luonnetta. Tutkimusalueeksi on valittu Nivala-Haapajärven seutukunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja Oulun läänin eteläosassa. Tutkimuksen tutkimusongelmana on, millaisena seudullinen kehittämistoiminta näyttäytyy paikallisen hallinnan muotona tutkimusalueella. Vastausta tähän ongelmaan haetaan kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Mihin seudullinen kehittämistoiminta perustuu ja millaista se on? 2) Mitä tarkoitetaan uudella paikallisella hallintatavalla ja kuinka se kytkeytyy seudulliseen kehittämistoimintaan? 3) Millaisena kuntapäättäjät näkevät ja kokevat seudullisen kehittämistoiminnan tutkimusalueella?
Tutkimuksessa sovelletaan uuden paikallisen hallinnan teoriaa. Hallinnan käsite nousi hallinnon käsitteen rinnalle 1980-luvun loppupuolella ja siitä lähtien termin käyttö on jatkuvasti lisääntynyt etenkin politiikan ja hallinnon tutkijoiden piirissä. Hallinnan käsitteen sisältö on saanut suhteellisen vakiintuneen merkityksen uudenlaisten organisointi- ja toimintatapojen kuvaajana. Uusi paikallinen hallintatapa perustuu erilaisille, tapauskohtaisesti rakentuville yhteistyö-, kumppanuus- ja verkostosuhteille, joita solmitaan eri yhteistyötahojen kanssa. Näin ollen kuntien toimintakenttää nykymuodossaan luonnehtii monimuotoisuus, monitasoisuus sekä verkostomaisuus. Lisääntyneiden verkostojen myötä haasteeksi on noussut edustuksellisen demokratian toteutuminen uudenlaisissa toimintamuodoissa, sillä lisääntyneiden verkostojen myötä ongelmiksi ovat nousseet avoimuuden, koordinaation sekä läpinäkyvyyden heikkeneminen julkisessa hallinnossa myös paikallistasolla.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa empiirinen tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelujen avulla. Teemahaastattelut suoritettiin tutkimusalueen jokaisessa kunnassa 3–4 kuntapäättäjälle. Kuntapäättäjille osoitetun haastattelun lisäksi suoritettiin kaksi asiantuntijahaastattelua Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistyksessä työskentelevälle seudullisen kehittämisen ammattilaiselle. Tutkimuksen konteksti koostuu aluepolitiikan ja aluekehittämisen toimintaympäristön tarkastelusta, jossa tutkittava ilmiö eli seutukunnat ja seudullinen kehittäminen toimivat. Uusi paikallinen hallinta muodostaa tutkimuksen teoreettisen taustan. Varsinaisena tutkimustapauksena puolestaan toimii Nivala-Haapajärven seutukunta ja seutukunnan kehittämistoiminta. Tutkimuksen empiirisestä osiosta nousi esiin, että seudullista kehittämistoimintaa pidetään tärkeänä Nivala-Haapajärven seutukunnan alueella. Kuntien välinen yhteistyö alueella ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä yhteistyötä hankaloittavat muun muassa kuntien välinen kilpailu sekä menneet epäonnistumiset. Kuntapäättäjien vaikuttamismahdollisuuksia seudullisiin asioihin pidetään suhteellisen hyvinä ja seutukunnan kehittämistoiminnassa uuden paikallisen hallinnan muotona onkin huomattavissa edustuksellisen demokratian hyvä tila, sillä toiminnalle ominaista on vahva poliittinen osallistuminen seutukunnan toimintaan.
Tutkimuksessa sovelletaan uuden paikallisen hallinnan teoriaa. Hallinnan käsite nousi hallinnon käsitteen rinnalle 1980-luvun loppupuolella ja siitä lähtien termin käyttö on jatkuvasti lisääntynyt etenkin politiikan ja hallinnon tutkijoiden piirissä. Hallinnan käsitteen sisältö on saanut suhteellisen vakiintuneen merkityksen uudenlaisten organisointi- ja toimintatapojen kuvaajana. Uusi paikallinen hallintatapa perustuu erilaisille, tapauskohtaisesti rakentuville yhteistyö-, kumppanuus- ja verkostosuhteille, joita solmitaan eri yhteistyötahojen kanssa. Näin ollen kuntien toimintakenttää nykymuodossaan luonnehtii monimuotoisuus, monitasoisuus sekä verkostomaisuus. Lisääntyneiden verkostojen myötä haasteeksi on noussut edustuksellisen demokratian toteutuminen uudenlaisissa toimintamuodoissa, sillä lisääntyneiden verkostojen myötä ongelmiksi ovat nousseet avoimuuden, koordinaation sekä läpinäkyvyyden heikkeneminen julkisessa hallinnossa myös paikallistasolla.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa empiirinen tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelujen avulla. Teemahaastattelut suoritettiin tutkimusalueen jokaisessa kunnassa 3–4 kuntapäättäjälle. Kuntapäättäjille osoitetun haastattelun lisäksi suoritettiin kaksi asiantuntijahaastattelua Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistyksessä työskentelevälle seudullisen kehittämisen ammattilaiselle. Tutkimuksen konteksti koostuu aluepolitiikan ja aluekehittämisen toimintaympäristön tarkastelusta, jossa tutkittava ilmiö eli seutukunnat ja seudullinen kehittäminen toimivat. Uusi paikallinen hallinta muodostaa tutkimuksen teoreettisen taustan. Varsinaisena tutkimustapauksena puolestaan toimii Nivala-Haapajärven seutukunta ja seutukunnan kehittämistoiminta. Tutkimuksen empiirisestä osiosta nousi esiin, että seudullista kehittämistoimintaa pidetään tärkeänä Nivala-Haapajärven seutukunnan alueella. Kuntien välinen yhteistyö alueella ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä yhteistyötä hankaloittavat muun muassa kuntien välinen kilpailu sekä menneet epäonnistumiset. Kuntapäättäjien vaikuttamismahdollisuuksia seudullisiin asioihin pidetään suhteellisen hyvinä ja seutukunnan kehittämistoiminnassa uuden paikallisen hallinnan muotona onkin huomattavissa edustuksellisen demokratian hyvä tila, sillä toiminnalle ominaista on vahva poliittinen osallistuminen seutukunnan toimintaan.