Työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden mittaaminen: Tarkastelussa Vaasan yliopiston työhyvinvointikysely
Tikkala, Anu (2009)
2009
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työhyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat viime vuosina nousseet merkittäviksi tekijöiksi työyhteisöjen tilaa arvioitaessa. Työpaikalla koettu hyvinvointi vaikuttaa koko organisaation tilaan, mutta sillä on suuri merkitys myös yksilöiden hyvinvointiin sekä työpaikalla että työpaikan ulkopuolella. Työhyvinvoinnin mittaamisen tavoitteena on kehittää työpaikalla koettua hyvinvointia tunnistamalla, arvioimalla ja poistamalla siellä esiintyviä ongelmia. Henkilöstökyselyt ovat yleisin tapa saada tietoa organisaation työhyvinvoinnin tilasta, mutta siihen käytettävien mittareiden toiminnasta ei tutkittua tietoa juurikaan ole.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvoinnin taustateorioista, keskeisten käsitteiden syvemmästä analyysista sekä työhyvinvoinnin mittaamisen ja siihen käytettävien mittareiden tarkastelusta. Empiirisessä osiossa käsitellään työhyvinvoinnin erityispiirteitä, kun kohdeorganisaationa on yliopisto, sekä tarkastellaan tutkimuskohdetta, tutkimusongelmia, tutkimusmenetelmiä ja tutkimusaineistoa. Tutkimusaineistoon perehdytään tutkimusongelmien näkökulmasta.
Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat työtyytyväisyys ja työhyvinvointi. Työtyytyväisyys merkitsee yksilön subjektiivista kokemusta työssä olosta, mikä useimmiten tulkitaan asenteeksi työtä kohtaan. Työhyvinvointi ymmärretään useimmiten työssä käyvän henkilön selviytymisenä työtehtävistään. Työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on lukuisia eikä käsitteiden määrittelystä olla yksimielisiä. Yleisesti työhyvinvointia pidetään laajempana käsitteenä, joka sisältää myös työtyytyväisyyden näkökulman. Tämän tutkimuksen empiirisessä osiossa käytetään ainoastaan käsitettä työhyvinvointi.
Tutkimuskohteena on Vaasan yliopiston käytössä olevan työhyvinvointikyselyn mittaristo. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä työhyvinvointi on ja miten se on huomioitu Vaasan yliopiston käytössä olevassa työhyvinvointimittaristossa. Lisäksi selvitetään, miten mittaristo toimii, kun sitä tarkastellaan luodun kriteeristön ja vuonna 2007 saatujen kvalitatiivisten tulosten kautta.
Tutkimusaineisto koostuu Vaasan yliopiston käytössä olevan työhyvinvointikyselyn mittaristosta ja sekundaariaineistoksi luokiteltavista kvalitatiivisista tutkimustuloksista. Tutkimusasetelma on kaksivaiheinen, jossa ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan mittariston suhdetta teoreettisen viitekehyksen pohjalta luotuun kriteeristöön ja toisessa vaiheessa arvioidaan mittariston toimivuutta vuonna 2007 saatujen avointen vastausten kautta. Tutkimusmenetelmänä käytetään sisällönanalyysia, jonka tarkoituksena on muun muassa selvittää, mitä materiaalin olemassaolo merkitsee eri näkökulmista (Krippendorff 2003: 19). Sisällönanalyysin avulla on tarkoituksena saada luotettava kuva analysoimalla valmista materiaalia (Hesse-Biber, Nagy & Leavy 2005: 279−280).
Tutkimustuloksista käy ilmi, että Vaasan yliopiston käytössä olevan työhyvinvointikyselyn mittaristo vastaa sisällöltään hyvin työhyvinvoinnin keskeisiä teemoja. Mittariston toimivuuteen negatiivisesti vaikuttivat kuitenkin muutamien käsitteiden määritelmien epäselvyys, sopivan vastausvaihtoehdon puuttuminen vastausasteikosta ja kokoavien kysymysten puute. Ongelmien korjaaminen parantaisi mittariston toimivuutta vastaajien ja analyysin luotettavuuden näkökulmasta. Molemmat tutkimusvaiheet tukivat saatuja tutkimustuloksia.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvoinnin taustateorioista, keskeisten käsitteiden syvemmästä analyysista sekä työhyvinvoinnin mittaamisen ja siihen käytettävien mittareiden tarkastelusta. Empiirisessä osiossa käsitellään työhyvinvoinnin erityispiirteitä, kun kohdeorganisaationa on yliopisto, sekä tarkastellaan tutkimuskohdetta, tutkimusongelmia, tutkimusmenetelmiä ja tutkimusaineistoa. Tutkimusaineistoon perehdytään tutkimusongelmien näkökulmasta.
Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat työtyytyväisyys ja työhyvinvointi. Työtyytyväisyys merkitsee yksilön subjektiivista kokemusta työssä olosta, mikä useimmiten tulkitaan asenteeksi työtä kohtaan. Työhyvinvointi ymmärretään useimmiten työssä käyvän henkilön selviytymisenä työtehtävistään. Työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on lukuisia eikä käsitteiden määrittelystä olla yksimielisiä. Yleisesti työhyvinvointia pidetään laajempana käsitteenä, joka sisältää myös työtyytyväisyyden näkökulman. Tämän tutkimuksen empiirisessä osiossa käytetään ainoastaan käsitettä työhyvinvointi.
Tutkimuskohteena on Vaasan yliopiston käytössä olevan työhyvinvointikyselyn mittaristo. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä työhyvinvointi on ja miten se on huomioitu Vaasan yliopiston käytössä olevassa työhyvinvointimittaristossa. Lisäksi selvitetään, miten mittaristo toimii, kun sitä tarkastellaan luodun kriteeristön ja vuonna 2007 saatujen kvalitatiivisten tulosten kautta.
Tutkimusaineisto koostuu Vaasan yliopiston käytössä olevan työhyvinvointikyselyn mittaristosta ja sekundaariaineistoksi luokiteltavista kvalitatiivisista tutkimustuloksista. Tutkimusasetelma on kaksivaiheinen, jossa ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan mittariston suhdetta teoreettisen viitekehyksen pohjalta luotuun kriteeristöön ja toisessa vaiheessa arvioidaan mittariston toimivuutta vuonna 2007 saatujen avointen vastausten kautta. Tutkimusmenetelmänä käytetään sisällönanalyysia, jonka tarkoituksena on muun muassa selvittää, mitä materiaalin olemassaolo merkitsee eri näkökulmista (Krippendorff 2003: 19). Sisällönanalyysin avulla on tarkoituksena saada luotettava kuva analysoimalla valmista materiaalia (Hesse-Biber, Nagy & Leavy 2005: 279−280).
Tutkimustuloksista käy ilmi, että Vaasan yliopiston käytössä olevan työhyvinvointikyselyn mittaristo vastaa sisällöltään hyvin työhyvinvoinnin keskeisiä teemoja. Mittariston toimivuuteen negatiivisesti vaikuttivat kuitenkin muutamien käsitteiden määritelmien epäselvyys, sopivan vastausvaihtoehdon puuttuminen vastausasteikosta ja kokoavien kysymysten puute. Ongelmien korjaaminen parantaisi mittariston toimivuutta vastaajien ja analyysin luotettavuuden näkökulmasta. Molemmat tutkimusvaiheet tukivat saatuja tutkimustuloksia.