Euroopan unionin rakennerahastojen toimeenpano Puolassa vuosina 2004–2006
Ahola, Mika (2006)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Puolasta tuli Euroopan unionin jäsen toukokuussa 2004. Samalla Puolalle aukeni pääsy Euroopan unionin rakennerahastoihin ja Puolasta tuli Euroopan unionin suurin tukiensaaja. Tutkimuksen aiheena on näiden rakennerahastojen toimeenpano Puolassa, se miten Puola aikoo käyttää suuret Euroopan unionilta saatavat rahamäärät ja onko hallinto siihen valmis. Tutkimuskysymysten pohjana käytetään Pekka Kettusen toimeenpanoprosessin analyysikehikkoa, joka jakaa toimeenpanon neljään osaan: 1) tavoitteiden asetteluun, toimeenpanon määrittelyyn ja voimavarojen jakoon, 2) toimeenpanoon, yhteensovittamiseen ja sitoutumiseen, 3) tuotoksiin, legitiimiyteen ja vaikuttavuuteen ja 4) arvioon, palautteeseen.
Tutkimuksen ote on kvalitatiivinen. Kettusen toimeenpanoprosessin analyysikehikon perusteella on tutkittu kirjallista aineistoa, analysoitu sitä ja tuettu sitä haastatteluista saaduilla lisätiedoilla. Merkittävimpänä aineistona ovat olleet puolalaisen hallinnon internet-sivustot, sekä kolme teemahaastattelua.
Euroopan unionin rakennerahastot ovat osa Euroopan unionin aluepolitiikkaa, joilla on tarkoitus tasata eri jäsenmaiden välisiä elintasoeroja. Puola on entinen sosialistimaa, joka on vanhoihin jäsenmaihin verrattuna köyhä. Sosialistisen Puolan hallinto oli keskusjohtoinen ja talous romahtamispisteessä. Euroopan unionissa Puola kuuluu unionin köyhimpiin maihin, jossa on isot alueelliset erot. Maan itäosat ovat huomattavasti köyhempiä kuin länsiosat.
Puolassa rakennerahastoja toimeenpannaan yhdeksällä operatiivisella ohjelmalla. Tutkimusaineistosta saatujen havaintojen perusteella Euroopan unionin rakennerahastojen toimeenpano Puolassa vuosina 2004–2006 ei toimi kovin hyvin. Puola on vaarassa menettää suuret määrät kehittämisvaroja. Jos rakennerahastojen varoja ei käytetä määräaikaan mennessä, ne palautuvat unionille. Puolan hallinnossa on koordinaatio-ongelmia ja valtava määrä liiallista lainsäädäntöä. Lainsäädäntöverkko ja byrokratia ovat monimutkaisia. Sääntöviidakon pykälien tarkka noudattaminen hidastuttaa prosesseja ja ohjelmien aloittamista ja läpiviemistä. Euroopan komissiota ei pidetä tarpeeksi sitoutuneena Puolan ohjelmiin ja komission virkamiesten tietoa Puolan ongelmista pinnallisena. Vastauksien saaminen komissiolta kestää turhauttavan kauan.
Maaliskuussa 2006 vasta 11,65 prosenttia rakennerahastoista oli käytetty. Aikaa on vuoteen 2008. Sen jälkeen voi tehdä lopullisen arvion, kuinka hyvin rakennerahastojen toimeenpano onnistui. Puolan hallinnossa vallitsee silti vankka optimismi, että maa onnistuu tavoitteissaan, vaikka ohjelman puolivälissä näyttääkin huonolta.
Tutkimuksen ote on kvalitatiivinen. Kettusen toimeenpanoprosessin analyysikehikon perusteella on tutkittu kirjallista aineistoa, analysoitu sitä ja tuettu sitä haastatteluista saaduilla lisätiedoilla. Merkittävimpänä aineistona ovat olleet puolalaisen hallinnon internet-sivustot, sekä kolme teemahaastattelua.
Euroopan unionin rakennerahastot ovat osa Euroopan unionin aluepolitiikkaa, joilla on tarkoitus tasata eri jäsenmaiden välisiä elintasoeroja. Puola on entinen sosialistimaa, joka on vanhoihin jäsenmaihin verrattuna köyhä. Sosialistisen Puolan hallinto oli keskusjohtoinen ja talous romahtamispisteessä. Euroopan unionissa Puola kuuluu unionin köyhimpiin maihin, jossa on isot alueelliset erot. Maan itäosat ovat huomattavasti köyhempiä kuin länsiosat.
Puolassa rakennerahastoja toimeenpannaan yhdeksällä operatiivisella ohjelmalla. Tutkimusaineistosta saatujen havaintojen perusteella Euroopan unionin rakennerahastojen toimeenpano Puolassa vuosina 2004–2006 ei toimi kovin hyvin. Puola on vaarassa menettää suuret määrät kehittämisvaroja. Jos rakennerahastojen varoja ei käytetä määräaikaan mennessä, ne palautuvat unionille. Puolan hallinnossa on koordinaatio-ongelmia ja valtava määrä liiallista lainsäädäntöä. Lainsäädäntöverkko ja byrokratia ovat monimutkaisia. Sääntöviidakon pykälien tarkka noudattaminen hidastuttaa prosesseja ja ohjelmien aloittamista ja läpiviemistä. Euroopan komissiota ei pidetä tarpeeksi sitoutuneena Puolan ohjelmiin ja komission virkamiesten tietoa Puolan ongelmista pinnallisena. Vastauksien saaminen komissiolta kestää turhauttavan kauan.
Maaliskuussa 2006 vasta 11,65 prosenttia rakennerahastoista oli käytetty. Aikaa on vuoteen 2008. Sen jälkeen voi tehdä lopullisen arvion, kuinka hyvin rakennerahastojen toimeenpano onnistui. Puolan hallinnossa vallitsee silti vankka optimismi, että maa onnistuu tavoitteissaan, vaikka ohjelman puolivälissä näyttääkin huonolta.