Vapaakaupan ja pääomanliikkeiden vapautuksen vaikutus länsimaisen palkansaajan elintasoon

Abstract

Monissa länsimaissa tavallisen palkansaajan palkkakehitys on ollut erittäin hidasta 1970-luvulta lähtien. Yhdysvalloissa alimman 90%:in keskimääräinen palkkataso kasvoi vuosina 1927-1973 noin 3,5-kertaiseksi, mutta nykyään se on lähes samalla tasolla kuin 1970-luvun alussa. Nämä palkat kasvoivat tällä aikavälillä nopeammin kuin BKT per capita, mutta sen jälkeen yhteys talouskasvun, teknologisen kehityksen ja koko talouden tuottavuuden kasvun kanssa katkesi. Useissa muissa länsimaissa alimman 90%:in palkat ovat nyt lähellä 1970-luvun tasoa, vaikka toisen maailmansodan jälkeen nämä palkat kasvoivat huomattavasti nopeammin kuin Yhdysvalloissa. Myös mediaanitulojen kasvu on ollut hidasta esimerkiksi Yhdysvalloissa, Saksassa, ja Kanadassa. Palkkakehityksestä tehdyt tutkimukset ennustavat hyvin matalaa palkkojen kasvua länsimaissa tulevaisuudessa. Niissä usein pohditaan sitä, että tuleeko seuraavasta sukupolvesta köyhempi kuin sitä edeltänyt sukupolvi. Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten vapaakauppa ja pääomanliikkeiden vapautus vaikuttavat palkkakehitykseen länsimaissa. Se perustuu taloustieteelliseen kirjallisuuteen sekä historialliseen tilastotietoon. Yhdysvalloissa ulkomaille investoimista rajoittavien pääomanliikkeiden rajoitusten purkaminen tapahtui vuoteen 1974 mennessä. Muissa länsimaissa se tapahtui pääasiassa 1970- ja 1980-luvuilla. Taloustieteilijöiden yleinen mielipide tukee ajatusta siitä, että vapaakauppa ja ulkoistaminen voivat alentaa vähän koulutettujen työntekijöiden tulojen kasvua, koska heille löytyy enemmän kilpailijoita köyhistä maista. Koulutuserot maiden välillä ovat kuitenkin pienentyneet, ja nykyään ulkoistetaan esimerkiksi asianajajia ja insinöörejä. Kansainvälisten palkkaerojen teoreettinen perustelu on erot fyysisen pääoman määrässä tai tuotantoteknologian tasossa. Nämä erot kuitenkin tasoittuvat ainakin osittain kansainvälisten yritysten sisällä. Yhdysvalloissa ainoastaan rikkain 1% on 1970-luvun jälkeen kasvattanut tulojaan historialliseen kehitykseen verrattuna nopeaan tahtiin. Länsimaissa osakemarkkinat ovat menestyneet keskimäärin erittäin hyvin. 1970-luvulta alkoi länsimaissa selvästi hitaamman talouskasvun aikakausi. Tutkimuksissa tehdyissä ennustuksissa hidasta talouskasvua pidetään mahdollisena myös tulevaisuudessa, vaikka esimerkiksi automaatioteknologiassa tapahtuu erittäin merkittävää kehitystä. Muita mahdollisia selityksiä palkkakehityksen hitaudelle kritisoidaan tutkimuksissa.