Matkapuhelimen ja tietokoneen apuohjelmat kuurosokeiden tiedonsaannin ja viestinnän apuvälineinä
Evonen, Jaakko (2013)
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää viestinnän ja digitaalisten apuvälineiden käytettävyyttä kuurosokeiden näkökulmasta. Tarkastelussa olivat ruudunluku- ja ruudunsuurennosohjelmat matkapuhelimessa ja tietokoneessa. Tutkimuksessa
selvitettiin, kuinka kuurosokeat kokevat näiden sovellusten käytön, onko sovelluksissa käyttöä haittaavia käytettävyysongelmia ja millaisia kyseiset ongelmat mahdollisesti ovat.
Tutkimuksen taustalla on viestinnän digitalisoituminen sekä sovellusten että laitteiden ominaisuuksien kasvu. Tämä voi tuottaa haasteita niille, joilla on näön ja kuulon alenema. Kuurosokeus voi vaikeuttaa tiedonsaantia ja osallistumista. Tällöin saatetaan tarvita erityisiä tiedonsaannin ja viestinnän apuvälineitä tueksi.
Kuurosokeita oli tutkimuksessa mukana neljä. Osa heistä oli sokeita ja kuuroja, mutta osa näki ja kuuli jonkin verran. Heistä kolme käytti matkapuhelimessaan TALKS-ohjelmaa. Kaksi käytti tietokoneessaan JAWS-ohjelmaa ja kaksi Supernova-ohjelmaa.
Lisäksi muutama käytti muitakin tiedonsaantia tukevia laitteita, kuten DAISY-laitetta ja pistenäyttöä. Tutkimusmenetelminä olivat ääneen ajattelu ja haastattelu.
Ohjelmiin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä ja käytettävyysongelmia havaittiin niissä vähän. Ohjelmien käytettävyyttä pidettiin yleisesti ottaen hyvänä. Ongelmia oli lähinnä ohjelmien paikoittaisten kaatumisten ja monimutkaisten näppäinkomentojen suhteen. Ruudunlukijoiden puheen selkeyteen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä, mutta ongelmallisia tilanteita oli joskus ollut vieraskielisten sanojen kanssa. Ohjelmien
ominaisuuksia pidettiin monipuolisina. Niiden oppimisessa on saatu apua erilaisilta kursseilta ja koulutuksista. Ilmeni, että ruudunluku- ja ruudunsuurennosohjelmat tuovat kuurosokeille lisätukea matkapuhelimen ja tietokoneen käytössä sekä antavat uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon, tiedonhakuun ja osallistumiseen.
selvitettiin, kuinka kuurosokeat kokevat näiden sovellusten käytön, onko sovelluksissa käyttöä haittaavia käytettävyysongelmia ja millaisia kyseiset ongelmat mahdollisesti ovat.
Tutkimuksen taustalla on viestinnän digitalisoituminen sekä sovellusten että laitteiden ominaisuuksien kasvu. Tämä voi tuottaa haasteita niille, joilla on näön ja kuulon alenema. Kuurosokeus voi vaikeuttaa tiedonsaantia ja osallistumista. Tällöin saatetaan tarvita erityisiä tiedonsaannin ja viestinnän apuvälineitä tueksi.
Kuurosokeita oli tutkimuksessa mukana neljä. Osa heistä oli sokeita ja kuuroja, mutta osa näki ja kuuli jonkin verran. Heistä kolme käytti matkapuhelimessaan TALKS-ohjelmaa. Kaksi käytti tietokoneessaan JAWS-ohjelmaa ja kaksi Supernova-ohjelmaa.
Lisäksi muutama käytti muitakin tiedonsaantia tukevia laitteita, kuten DAISY-laitetta ja pistenäyttöä. Tutkimusmenetelminä olivat ääneen ajattelu ja haastattelu.
Ohjelmiin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä ja käytettävyysongelmia havaittiin niissä vähän. Ohjelmien käytettävyyttä pidettiin yleisesti ottaen hyvänä. Ongelmia oli lähinnä ohjelmien paikoittaisten kaatumisten ja monimutkaisten näppäinkomentojen suhteen. Ruudunlukijoiden puheen selkeyteen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä, mutta ongelmallisia tilanteita oli joskus ollut vieraskielisten sanojen kanssa. Ohjelmien
ominaisuuksia pidettiin monipuolisina. Niiden oppimisessa on saatu apua erilaisilta kursseilta ja koulutuksista. Ilmeni, että ruudunluku- ja ruudunsuurennosohjelmat tuovat kuurosokeille lisätukea matkapuhelimen ja tietokoneen käytössä sekä antavat uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon, tiedonhakuun ja osallistumiseen.