Yliopiston alueellinen vaikuttavuus: Kuopion, Lapin ja Vaasan yliopiston alueellisten strategioiden vertailua.
Tiainen, Henna Elina (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Yliopistojen tehtävä muuttui 1.8.2005, kun yliopistolakia muutettiin niin, että yliopistojen perinteisiin tehtäviin (tieteelliseen tutkimukseen ja siihen liittyvään opetukseen) liitettiin yhteiskunnallisen vaikutta-vuuden tehtävä. Tämä on johtanut siihen, että yliopistojen täytyy kiinnittää toiminnassaan enemmän huomiota toimintaympäristöönsä ja reagoida sen vaateisiin.
Tutkimusta vie eteenpäin tutkimusongelma eli kysymys: ”Mitkä ovat yliopiston alueellisen vaikuttavuu-den elementit ja miten nämä ilmenevät kohdeyliopistojen toimintaa ohjaavissa strategioissa?” Tutkimuk-sen teoreettinen viitekehys rakentuu yliopiston ja ympäristön suhteen ja strategisen suunnittelun kautta. Tutkimuksen tarkoitus on määritellä se, mitä alueellinen vaikuttavuus tarkoittaa yliopistokontekstissa ja millaisia rooleja yliopisto vuorovaikutussuhteidensa kautta saa. Strateginen ajattelu on puolestaan tulevai-suuden visioimista ja liittyy tulevaisuuden menestystekijöiden löytämiseen, joten sen merkitystä ei toi-minnan ohjaamisen kautta voida ohittaa.
Teoreettista keskustelua seuraa tarkastelu, jossa luodaan katsaus kolmen alueyliopiston eli Lapin, Kuopi-on ja Vaasan strategia-asiakirjoihin. Yliopistot on valittu sen perusteella, että niillä voidaan havaita ole-van alueellista vaikuttavuutta eli suuri osa opiskelijoista tulee yliopiston toiminta-alueelta, jää alueelle ja tutkimus suuntautuu alueen erityispiirteisiin. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää erityisesti se, mitkä roolit strategioissa korostuvat. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös strategioiden luonnetta eli vastaavatko ne teoriassa määriteltyjä strategioita ja löytyykö niistä strategioille esitetyt elementit.
Yliopistojen strategisesta suunnittelusta tekee erityisen se, että sidosryhmiä on paljon ja näin ollen strategiat ovat usein kompromissien tuloksia. Toisaalta strateginen ajattelu on pitkän tähtäimen suunnittelua ja toimintaympäristö muuttuu, joten strategiatkin voivat muuttua ja niitä voidaan päivittää. Esimerkiksi Vaa-san yliopistossa strategiaa päivitettiin yliopistolain muuttuessa alueellisen vaikuttavuuden osilta ja Kuo-pion yliopiston strategiassa on julkilausuttu se, että strategia tarkistetaan viiden vuoden välein.
Yleisimmät kohdeyliopistojen strategioista esiin nousevat roolit liittyvät yliopiston rooliin alueensa kehit-täjänä, taloudellisena toimijana ja alueensa kansainvälisenä toimijana ja imagon nostajana. Poliittinen rooli ja rooli alueensa kulttuuri ja yhteiskuntaelämän keskuksena eivät esiinny julkilausutuissa strategiois-sa, vaikka nämä roolit on alueelliseen vaikuttavuuteen liittyen esitetty teoriassa. Syynä on se, että nämä roolit liittyvät vahvasti yksilöiden toimintaan, jota ei voida yliopiston toimesta ohjailla.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että yliopistot ovat luoneet strategioita alueelliseen vai-kuttavuuteen liittyen. Tavoitteet, jotka strategioissa on määritelty, ovat yleisiä, mutta niitä on yksilöity tarkemmin yliopistojen toiminnanohjausasiakirjoissa. Strategioissa mainittuja toimenpiteitä toteutetaan kohdeyliopistoissa todella. Tämä voidaan tulkita siitä, että toimenpiteillä on havaittavissa jatkumoita, kun verrataan nykyisiä strategioita yliopistojen aiempien asiakirjojen tehtäviin ja tavoitteisiin.
Tutkimusta vie eteenpäin tutkimusongelma eli kysymys: ”Mitkä ovat yliopiston alueellisen vaikuttavuu-den elementit ja miten nämä ilmenevät kohdeyliopistojen toimintaa ohjaavissa strategioissa?” Tutkimuk-sen teoreettinen viitekehys rakentuu yliopiston ja ympäristön suhteen ja strategisen suunnittelun kautta. Tutkimuksen tarkoitus on määritellä se, mitä alueellinen vaikuttavuus tarkoittaa yliopistokontekstissa ja millaisia rooleja yliopisto vuorovaikutussuhteidensa kautta saa. Strateginen ajattelu on puolestaan tulevai-suuden visioimista ja liittyy tulevaisuuden menestystekijöiden löytämiseen, joten sen merkitystä ei toi-minnan ohjaamisen kautta voida ohittaa.
Teoreettista keskustelua seuraa tarkastelu, jossa luodaan katsaus kolmen alueyliopiston eli Lapin, Kuopi-on ja Vaasan strategia-asiakirjoihin. Yliopistot on valittu sen perusteella, että niillä voidaan havaita ole-van alueellista vaikuttavuutta eli suuri osa opiskelijoista tulee yliopiston toiminta-alueelta, jää alueelle ja tutkimus suuntautuu alueen erityispiirteisiin. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää erityisesti se, mitkä roolit strategioissa korostuvat. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös strategioiden luonnetta eli vastaavatko ne teoriassa määriteltyjä strategioita ja löytyykö niistä strategioille esitetyt elementit.
Yliopistojen strategisesta suunnittelusta tekee erityisen se, että sidosryhmiä on paljon ja näin ollen strategiat ovat usein kompromissien tuloksia. Toisaalta strateginen ajattelu on pitkän tähtäimen suunnittelua ja toimintaympäristö muuttuu, joten strategiatkin voivat muuttua ja niitä voidaan päivittää. Esimerkiksi Vaa-san yliopistossa strategiaa päivitettiin yliopistolain muuttuessa alueellisen vaikuttavuuden osilta ja Kuo-pion yliopiston strategiassa on julkilausuttu se, että strategia tarkistetaan viiden vuoden välein.
Yleisimmät kohdeyliopistojen strategioista esiin nousevat roolit liittyvät yliopiston rooliin alueensa kehit-täjänä, taloudellisena toimijana ja alueensa kansainvälisenä toimijana ja imagon nostajana. Poliittinen rooli ja rooli alueensa kulttuuri ja yhteiskuntaelämän keskuksena eivät esiinny julkilausutuissa strategiois-sa, vaikka nämä roolit on alueelliseen vaikuttavuuteen liittyen esitetty teoriassa. Syynä on se, että nämä roolit liittyvät vahvasti yksilöiden toimintaan, jota ei voida yliopiston toimesta ohjailla.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että yliopistot ovat luoneet strategioita alueelliseen vai-kuttavuuteen liittyen. Tavoitteet, jotka strategioissa on määritelty, ovat yleisiä, mutta niitä on yksilöity tarkemmin yliopistojen toiminnanohjausasiakirjoissa. Strategioissa mainittuja toimenpiteitä toteutetaan kohdeyliopistoissa todella. Tämä voidaan tulkita siitä, että toimenpiteillä on havaittavissa jatkumoita, kun verrataan nykyisiä strategioita yliopistojen aiempien asiakirjojen tehtäviin ja tavoitteisiin.