"Mietitään kuolleiden lukua ja kuunnellaan kuinka oma hengitys rahisee" H1N1-influenssan uutisointi Suomessa ja Meksikossa keväällä 2009
Tervonen, Elina (2010)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaista kuvaa uutisointi rakentaa uudesta, uhkaavasta epidemiasta ja siihen liittyvistä tapahtumista paikan päällä ja kaukana sairauden ensisijaiselta esiintymisalueelta. Tutkimus keskittyi influenssa A(H1N1):een eli sikainfluenssaan ja sen uutisointiin Suomessa ja Meksikossa huhti–toukokuussa 2009. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten suomalainen Helsingin Sanomat ja meksikolainen sanomalehti El Universal uutisoivat sikainfluenssasta verkkouutisissaan aihetta koskevan uutisoinnin alussa 24.4–7.5.2009.
Tutkimuksessa käytettiin kehysanalyysia, jota voidaan hyödyntää journalististen tekstien tutkimuksessa. Kehyksillä viitataan niihin valintoihin ja rajauksiin, joita toimittajat ovat tehneet valitessaan jutulle näkökulman. Kehys on siis eräänlainen organisoiva idea, jonka avulla toimittajat tulkitsevat tiettyä tapahtumaa tai ilmiötä. Tutkimuksen taustalla on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan kieli ja sen kautta tapahtuva uutisointikaan eivät heijasta todellisuutta, vaan rakentavat sitä eri tavoin.
Uhkaavasta epidemiasta uutisoitiin samankaltaisesti paikan päällä ja kaukana sen ensisijaisella esiintymisalueella. Sekä Helsingin Sanomien että El Universalin sikainfluenssauutisissa esiintyi kuusi kehystä, jotka olivat hallinta, uhka, syytös ja kiista, levinneisyys ja seuraukset, human interest sekä elämä jatkuu. Kehyksistä yleisin molemmissa aineistoissa oli hallinnan kehys ja sikainfluenssasta välittyikin kuva vakavana sairautena, jonka hallitsemiseksi toimittiin tehokkaasti. Meksikossa uutisoinnissa korostui kriisin hoito ja Suomessa epidemian ennaltaehkäisy ja seuranta. Meksikossa suosittiin meksikolaisia lähteitä, kun taas Suomessa luotettiin kansainvälisiin asiantuntijajärjestöihin. Epidemian leviämisestä ja seurauksista uutisoitiin sitä tarkemmin, mitä lähempänä sairautta esiintyi. Meksikolaisissa uutisissa tuotiin esille jo sairastuneita henkilöitä, suomalaisissa uutisissa sen sijaan kerrottiin lähinnä epidemian esiintymisalueella oleskelevista, terveistä suomalaismatkailijoista.
Tutkimuksessa käytettiin kehysanalyysia, jota voidaan hyödyntää journalististen tekstien tutkimuksessa. Kehyksillä viitataan niihin valintoihin ja rajauksiin, joita toimittajat ovat tehneet valitessaan jutulle näkökulman. Kehys on siis eräänlainen organisoiva idea, jonka avulla toimittajat tulkitsevat tiettyä tapahtumaa tai ilmiötä. Tutkimuksen taustalla on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan kieli ja sen kautta tapahtuva uutisointikaan eivät heijasta todellisuutta, vaan rakentavat sitä eri tavoin.
Uhkaavasta epidemiasta uutisoitiin samankaltaisesti paikan päällä ja kaukana sen ensisijaisella esiintymisalueella. Sekä Helsingin Sanomien että El Universalin sikainfluenssauutisissa esiintyi kuusi kehystä, jotka olivat hallinta, uhka, syytös ja kiista, levinneisyys ja seuraukset, human interest sekä elämä jatkuu. Kehyksistä yleisin molemmissa aineistoissa oli hallinnan kehys ja sikainfluenssasta välittyikin kuva vakavana sairautena, jonka hallitsemiseksi toimittiin tehokkaasti. Meksikossa uutisoinnissa korostui kriisin hoito ja Suomessa epidemian ennaltaehkäisy ja seuranta. Meksikossa suosittiin meksikolaisia lähteitä, kun taas Suomessa luotettiin kansainvälisiin asiantuntijajärjestöihin. Epidemian leviämisestä ja seurauksista uutisoitiin sitä tarkemmin, mitä lähempänä sairautta esiintyi. Meksikolaisissa uutisissa tuotiin esille jo sairastuneita henkilöitä, suomalaisissa uutisissa sen sijaan kerrottiin lähinnä epidemian esiintymisalueella oleskelevista, terveistä suomalaismatkailijoista.