Kotimaisten ATK-verkkokauppojen käytettävyys
Tapio, Harri (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa arvioitiin kolmen kotimaisen ATK-verkkokaupan käytettävyyttä (Jimm’s PC-Store, Only4pro ja Verkkokauppa.com). Tutkittuja käyttöliittymiä oli yhteensä viisi, sillä verkkokaupoista kaksi ensimmäistä julkaisi uudistetut www-sivunsa tutkimuksen aikana, jotka myös arvioitiin.
Tutkimuksen taustateoriaan koottiin lähdetietoa kirjoista, Internetistä ja lehdistä. Etenkin Nielsenin heuristisella arvioinnilla on merkittävä rooli tutkimuksen taustateoriassa, sillä yksi osuus tutkimuksesta perustuu tähän hänen kehittämäänsä käytettävyyden tutkimusmetodiin. Tutkimuksessa kartoitettiin myös käyttäjätestien teoriaa.
Empiirisessä osuudessa jokaiselle käyttöliittymälle suoritettiin heuristinen arviointi. Verkkokauppojen käyttöliittymiä arvioitiin myös suorittamalla kaikille kohteille käyttäjätestit. Kaksi erillistä testimetodia mahdollisti heuristisen arvioinnin ja käyttäjätestin tehokkuuksien vertailun, ja kahden erilaisen metodin käyttäminen oletetusti nosti myös virheiden löytymisastetta. Varsinaisten käytettävyystestien lisäksi tutkimukseen kerättiin noin 130 henkilön mielipiteitä tutkittujen kohteiden yleisestä käytettävyydestä. Kerättyjen tietojen pohjalta muodostettiin tilastolliset arviot verkkokauppojen käytettävyydestä.
Tutkimuksessa kuvailtiin suuri määrä löytyneitä käytettävyysongelmia. Lisäksi taustateorian, suoritettujen käytettävyystestien ja kyselyn perusteella muodostettiin suosituksia verkkokauppojen käyttöliittymille. Tutkimuksessa luotiin myös katsaus heuristisen arvioinnin ja käyttäjätestin eroihin ja niiden soveltuvuuteen verkkokauppojen tutkimisessa. Lisäksi kartoitettiin metodien kustannustehokkuutta ja kykyä löytää käytettävyysongelmia.
Tutkimuksen taustateoriaan koottiin lähdetietoa kirjoista, Internetistä ja lehdistä. Etenkin Nielsenin heuristisella arvioinnilla on merkittävä rooli tutkimuksen taustateoriassa, sillä yksi osuus tutkimuksesta perustuu tähän hänen kehittämäänsä käytettävyyden tutkimusmetodiin. Tutkimuksessa kartoitettiin myös käyttäjätestien teoriaa.
Empiirisessä osuudessa jokaiselle käyttöliittymälle suoritettiin heuristinen arviointi. Verkkokauppojen käyttöliittymiä arvioitiin myös suorittamalla kaikille kohteille käyttäjätestit. Kaksi erillistä testimetodia mahdollisti heuristisen arvioinnin ja käyttäjätestin tehokkuuksien vertailun, ja kahden erilaisen metodin käyttäminen oletetusti nosti myös virheiden löytymisastetta. Varsinaisten käytettävyystestien lisäksi tutkimukseen kerättiin noin 130 henkilön mielipiteitä tutkittujen kohteiden yleisestä käytettävyydestä. Kerättyjen tietojen pohjalta muodostettiin tilastolliset arviot verkkokauppojen käytettävyydestä.
Tutkimuksessa kuvailtiin suuri määrä löytyneitä käytettävyysongelmia. Lisäksi taustateorian, suoritettujen käytettävyystestien ja kyselyn perusteella muodostettiin suosituksia verkkokauppojen käyttöliittymille. Tutkimuksessa luotiin myös katsaus heuristisen arvioinnin ja käyttäjätestin eroihin ja niiden soveltuvuuteen verkkokauppojen tutkimisessa. Lisäksi kartoitettiin metodien kustannustehokkuutta ja kykyä löytää käytettävyysongelmia.