Insändare i Hufvudstadsbladet och Vasabladet ur könsperspektiv
Eskola, Salli (2007)
2007
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kielelliset erot naisten ja miesten välillä on aihe, joka herättää usein suurta mielenkiintoa. On tavallista, että stereotyyppiset näkemykset sukupuolista heijastuvat myös olettamuksiin näiden kielenkäytöstä; jos pidämme esimerkiksi naisia emotionaalisina ja miehiä objektiivisina, on meillä usein samankaltaisia mielikuvia ja odotuksia myös heidän kielestään.
Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on vertailla naisten ja miesten mielipidekirjoituksia, jotka keräsin Hufvudstadsbladetista ja Vasabladetista kevättalvelta 2005. Lukijakirjeet olivat mielestäni mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä ne antavat periaatteessa jokaiselle mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä riippumatta sukupuolesta, iästä tai yhteiskunnallisesta asemasta. Kummastakin sanomalehdestä poimin viisi naisten ja viisi miesten kirjoittamaa tekstiä. Materiaalini koostuu siis yhteensä 20:stä eri henkilön kirjoittamasta mielipidekirjoituksesta. Vertasin tekstejä pääosin kvantitatiivisin menetelmin tutkimalla aluksi niiden syntaksia, toisin sanoen virkkeiden pituutta, virkerakennetta ja virkkeiden alkuosaa. Tämän jälkeen tarkastelin kirjoitusten sanastoa tutkimalla sanojen pituutta ja sanaluokkia. Yhtenä vertailuaineistona minulla oli Riitta Hakasen pro gradu -tutkielma Mäns och kvinnors språkbruk i allmänhetens spalt i Vasabladet (1989), jossa Hakanen vertailee naisten ja miesten mielipidekirjoituksia syksyltä 1988.
Mielipidekirjoitusten aiheet koskivat naisten teksteissä useimmiten koulua, sairaanhoitoa ja kaksikielisyyttä, kun taas miehet osoittivat kiinnostusta poliittisiin kysymyksiin. Tutkimukseni syntaksin ja sanaston osalta ei kuitenkaan osoita merkittäviä eroja naisten ja miesten teksteissä, ja havainnot, joiden mukaan naisten kieli on tyyliltään puhekielisempää kuin miesten kieli, eivät päteneet minun tutkimusmateriaalissani – usein tilanne oli päinvastainen. Tulokseni ovat samansuuntaiset kuin Hakasen pro gradu -tutkielmassa, mutta lisäksi voi todeta, että erot naisten ja miesten välillä ovat joiltakin kohdin tasoittuneet entisestään. Tämä ei ole yllättävää, kun ajatellaan, kuinka paljon yhteiskuntamme on muuttunut tasa-arvon, kasvatuksen ja koulutusmahdollisuuksien osalta.
Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on vertailla naisten ja miesten mielipidekirjoituksia, jotka keräsin Hufvudstadsbladetista ja Vasabladetista kevättalvelta 2005. Lukijakirjeet olivat mielestäni mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä ne antavat periaatteessa jokaiselle mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä riippumatta sukupuolesta, iästä tai yhteiskunnallisesta asemasta. Kummastakin sanomalehdestä poimin viisi naisten ja viisi miesten kirjoittamaa tekstiä. Materiaalini koostuu siis yhteensä 20:stä eri henkilön kirjoittamasta mielipidekirjoituksesta. Vertasin tekstejä pääosin kvantitatiivisin menetelmin tutkimalla aluksi niiden syntaksia, toisin sanoen virkkeiden pituutta, virkerakennetta ja virkkeiden alkuosaa. Tämän jälkeen tarkastelin kirjoitusten sanastoa tutkimalla sanojen pituutta ja sanaluokkia. Yhtenä vertailuaineistona minulla oli Riitta Hakasen pro gradu -tutkielma Mäns och kvinnors språkbruk i allmänhetens spalt i Vasabladet (1989), jossa Hakanen vertailee naisten ja miesten mielipidekirjoituksia syksyltä 1988.
Mielipidekirjoitusten aiheet koskivat naisten teksteissä useimmiten koulua, sairaanhoitoa ja kaksikielisyyttä, kun taas miehet osoittivat kiinnostusta poliittisiin kysymyksiin. Tutkimukseni syntaksin ja sanaston osalta ei kuitenkaan osoita merkittäviä eroja naisten ja miesten teksteissä, ja havainnot, joiden mukaan naisten kieli on tyyliltään puhekielisempää kuin miesten kieli, eivät päteneet minun tutkimusmateriaalissani – usein tilanne oli päinvastainen. Tulokseni ovat samansuuntaiset kuin Hakasen pro gradu -tutkielmassa, mutta lisäksi voi todeta, että erot naisten ja miesten välillä ovat joiltakin kohdin tasoittuneet entisestään. Tämä ei ole yllättävää, kun ajatellaan, kuinka paljon yhteiskuntamme on muuttunut tasa-arvon, kasvatuksen ja koulutusmahdollisuuksien osalta.