Veromoraali ja sosiodemografiset taustatekijät suomalaisessa harmaassa taloudessa
Takamaa, Matti (2017)
2017
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee harmaata taloutta ja siihen vaikuttavia selittäviä tekijöitä. Aluksi tutkielmassa käydään läpi harmaan talouden määritelmä ja sen mittausmenetelmät. Teoria jatkuu harmaan talouteen vaikuttavilla tekijöillä, joista tutkielman ja teorian kannalta tärkeintä veromoraali-indeksiä käsitellään laajasti. Veromoraali-indeksi koostuu kuudesta eri asenteita kuvailevasta kysymyksestä. Tutkielmassa käydään läpi myös, mitkä yksilötason asiat vaikuttuvat harmaaseen talouteen osallistumiseen Suomessa.
Harmaaseen talouteen osallistuminen nähdään uhkapelinä. Se perustuu kiinnijäämisen todennäköisyyden ja rahallisen hyödyn suhteeseen. Todennäköisyydet kiinnijäämiseen, sanktioiden suuruus ja yksilölliset ominaisuudet määrittelevät harmaan talouden osallistumisen. Yksilötason tekijät, kuten veromoraali, määrittelevät yksilön harmaan talouden osallistumisherkkyyden. Aineistona tutkimus käyttää Eurobarometri 402 kyselytutkimuksen suomalaista aineistoa. Menetelmänä tutkimuksessa on logistinen regressioanalyysi ja sen selitettävänä tekijänä harmaan talouden osallistuminen kolmessa eri muodossa.
Tämän tutkimuksen tulokset olivat selviä ja usein linjassa teorian kanssa. Harmaan talouden osallistumiseen vaikuttavat tilastollisesti merkitsevästi veromoraali-indeksi, sukupuoli ja asuinpaikan koko. Harmaan talouden ostoihin vaikuttavat tilastollisesti merkitsevästi veromoraali-indeksi, sukupuoli, työllisyysstatus ja asuinpaikan koko. Harmaan talouden työhön osallistumiseen vaikuttavat tilastollisesti merkitsevästi veromoraali-indeksi, ikä ja asuinpaikan koko. Veromoraali-indeksin yksikön nousu nostaa todennäköisyyttä harmaaseen talouteen kaikilla kolmella selitettävällä tekijällä. Mies ja suurkaupungissa asuva todennäköisesti osallistuu herkemmin harmaaseen talouteen kaikilla tutkittavilla muuttujilla. Iän kasvu vähentää lievästi todennäköisyyttä osallistua harmaan talouden työhön. Työssä olevat ostavat enemmän harmaalta sektorilta palveluita tai tuotteita. Aineiston mukaan harmaan talouden ostoihin vaikuttaa eniten hinta ja ne ostetaan mieluiten tutulta.
Harmaaseen talouteen osallistuminen nähdään uhkapelinä. Se perustuu kiinnijäämisen todennäköisyyden ja rahallisen hyödyn suhteeseen. Todennäköisyydet kiinnijäämiseen, sanktioiden suuruus ja yksilölliset ominaisuudet määrittelevät harmaan talouden osallistumisen. Yksilötason tekijät, kuten veromoraali, määrittelevät yksilön harmaan talouden osallistumisherkkyyden. Aineistona tutkimus käyttää Eurobarometri 402 kyselytutkimuksen suomalaista aineistoa. Menetelmänä tutkimuksessa on logistinen regressioanalyysi ja sen selitettävänä tekijänä harmaan talouden osallistuminen kolmessa eri muodossa.
Tämän tutkimuksen tulokset olivat selviä ja usein linjassa teorian kanssa. Harmaan talouden osallistumiseen vaikuttavat tilastollisesti merkitsevästi veromoraali-indeksi, sukupuoli ja asuinpaikan koko. Harmaan talouden ostoihin vaikuttavat tilastollisesti merkitsevästi veromoraali-indeksi, sukupuoli, työllisyysstatus ja asuinpaikan koko. Harmaan talouden työhön osallistumiseen vaikuttavat tilastollisesti merkitsevästi veromoraali-indeksi, ikä ja asuinpaikan koko. Veromoraali-indeksin yksikön nousu nostaa todennäköisyyttä harmaaseen talouteen kaikilla kolmella selitettävällä tekijällä. Mies ja suurkaupungissa asuva todennäköisesti osallistuu herkemmin harmaaseen talouteen kaikilla tutkittavilla muuttujilla. Iän kasvu vähentää lievästi todennäköisyyttä osallistua harmaan talouden työhön. Työssä olevat ostavat enemmän harmaalta sektorilta palveluita tai tuotteita. Aineiston mukaan harmaan talouden ostoihin vaikuttaa eniten hinta ja ne ostetaan mieluiten tutulta.