Projektit hyvinvointiyhteiskunnan toimintamallina
Takala, Pirjo (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Projektit uutena toimintamallina ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Projektien yleistyminen kertoo yhteiskunnallisesta muutoksesta. Jo historian tarkastelu osoittaa, että eri aikoina on kehitetty uusia toimin-tatapoja uusien ongelmien edessä. Laman jälkeinen Suomi on ollut jo pitkään tilanteessa, jolloin uusien toimintatapojen kehittäminen on ollut tarpeellista. Tänä päivänä puhutaan syrjäytymisestä suurena yhteis-kunnallisena haasteena. Sen torjuminen eri keinoin on huomioitu hallitusohjelman tasolla asti. Projektien yleistyminen ja syrjäytymisen ajankohtainen ongelma ovat perusteena tälle tutkimukselle. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miksi projekteista on tullut yleinen toimintatapa. Tutkimus painottuu teoreetti-sen viitekehyksen luomiseen. Tutkimuksen alaongelmana on arvioida kahta syrjäytymistä ehkäisevää projektia neljän eri teema-aiheen avulla. Tutkimuksen empiirinen osa on teoriaosuutta syventävä ja sen merkitys on esimerkinomainen.
Tutkimuksen teoriaosuus muodostuu yhteiskunnan eri toimintatapojen tarkastelusta. Tutkimuksessa käy-tetyt käsitteet kuuluvat oleellisesti sosiaali- ja terveyshallinnon toiminta-alaan. Keskeisinä käsitteinä ovat sosiaalipolitiikka, projekti, hyvinvointiyhteiskunta ja syrjäytyminen. Näiden käsitteiden pohjalta haetaan vastausta tutkimusongelmaan. Tärkeä osa teoreettista viitekehystä on käsitellä 90 -luvun taloudellista taantumaa, koska sen vaikutukset ovat olleet erityisesti kunnille voimakkaat. Kuntien tiukka rahatilanne on pakottanut kehittämään uusia toimintamalleja väestön tarpeisiin vastaamiseksi. Tutkimuksessa käytet-ty metodi on laadullinen teemahaastattelu. Tutkimusaineistona on molempien projektien ohjausryhmien haastattelut. Haastatteluihin osallistuivat kaikki ohjausryhmän jäsenet lukuunottamatta yhtä henkilöä. Haastattelujen arviointi tapahtuu neljän eri teema-alueen analysoinnilla.
Tutkimustulosten mukaan historian kehityksen tarkastelusta on osoitettavissa yhteiskunnan arvojen syn-tyminen ja erilaisten toimintamallien muodostuminen eri ajanjakson kulloistenkin haasteiden mukaan. Suomalainen hyvinvointimalli kertoo niistä arvoista, joiden mukaan sosiaalipolitiikkaa toteutetaan. Tu-lokset osoittivat, että projektit eivät korvaa lakisääteisiä palveluita. Tavoitteena on edelleen universaali-suuden periaate, joka pyrkii takaamaan kaikille tasa-arvoiset palvelut. Projektien yleistyminen kertoo kuntien heikosta taloudesta. Kuntien mahdollisuus vastata erityisten kohderyhmien tarpeisiin on heiken-tynyt laman jälkeen. Apuun ovat tulleet projektit, joihin on saatavissa ulkopuolista rahoitusta. Kirjallisuu-den perusteella voidaan sanoa, että syrjäytyminen on lisääntynyt laman jälkeisessä yhteiskunnassa. Pro-jekteja on kehitetty erityisesti syrjäytymisen torjumiseen. Tutkimuksen empiirinen osuus tuki teoriaa siitä, että ilman projekteja virallinen palvelujärjestelmä ei pysty vastaamaan erityistä huomiota vaativien koh-deryhmien tarpeisiin yhtä tehokkaasti, kuin projektit toimintatapana pystyvät.
Tutkimuksen teoriaosuus muodostuu yhteiskunnan eri toimintatapojen tarkastelusta. Tutkimuksessa käy-tetyt käsitteet kuuluvat oleellisesti sosiaali- ja terveyshallinnon toiminta-alaan. Keskeisinä käsitteinä ovat sosiaalipolitiikka, projekti, hyvinvointiyhteiskunta ja syrjäytyminen. Näiden käsitteiden pohjalta haetaan vastausta tutkimusongelmaan. Tärkeä osa teoreettista viitekehystä on käsitellä 90 -luvun taloudellista taantumaa, koska sen vaikutukset ovat olleet erityisesti kunnille voimakkaat. Kuntien tiukka rahatilanne on pakottanut kehittämään uusia toimintamalleja väestön tarpeisiin vastaamiseksi. Tutkimuksessa käytet-ty metodi on laadullinen teemahaastattelu. Tutkimusaineistona on molempien projektien ohjausryhmien haastattelut. Haastatteluihin osallistuivat kaikki ohjausryhmän jäsenet lukuunottamatta yhtä henkilöä. Haastattelujen arviointi tapahtuu neljän eri teema-alueen analysoinnilla.
Tutkimustulosten mukaan historian kehityksen tarkastelusta on osoitettavissa yhteiskunnan arvojen syn-tyminen ja erilaisten toimintamallien muodostuminen eri ajanjakson kulloistenkin haasteiden mukaan. Suomalainen hyvinvointimalli kertoo niistä arvoista, joiden mukaan sosiaalipolitiikkaa toteutetaan. Tu-lokset osoittivat, että projektit eivät korvaa lakisääteisiä palveluita. Tavoitteena on edelleen universaali-suuden periaate, joka pyrkii takaamaan kaikille tasa-arvoiset palvelut. Projektien yleistyminen kertoo kuntien heikosta taloudesta. Kuntien mahdollisuus vastata erityisten kohderyhmien tarpeisiin on heiken-tynyt laman jälkeen. Apuun ovat tulleet projektit, joihin on saatavissa ulkopuolista rahoitusta. Kirjallisuu-den perusteella voidaan sanoa, että syrjäytyminen on lisääntynyt laman jälkeisessä yhteiskunnassa. Pro-jekteja on kehitetty erityisesti syrjäytymisen torjumiseen. Tutkimuksen empiirinen osuus tuki teoriaa siitä, että ilman projekteja virallinen palvelujärjestelmä ei pysty vastaamaan erityistä huomiota vaativien koh-deryhmien tarpeisiin yhtä tehokkaasti, kuin projektit toimintatapana pystyvät.