Laatujohtamisen lähtökohdat julkisessa perusterveydenhuollossa. Yhdistetty ITE- ja hyvinvointikysely Harjavallan terveyskeskuksen vuodeosastoilla.
Taimi, Kaisa (2002)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Hoitotyön hyvä laatujohtaminen ja laatutyöskentely edellyttää johdon ja henkilökunnan yhteistyötä, sitoutumista, suunnittelua ja jatkuvaa kehittämistä laadun parantamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia mitä kuuluu ja mitä on otettava huomioon hoitotyön organisaation laatujohtamisessa. Tutkimuksessa selvitetään missä vaiheessa kohdeorganisaation laatutyöskentely on hoitohenkilökunnan mielestä. Hoitohenkilökunta arvioi itse laatutyöskentelynsä vahvuudet ja kehittämiskohteet. Lisäksi selvitettään millainen on hoitohenkilökunnan hyvinvointi, sillä laatutyöskentelyn toteuttamiseen tarvitaan hyvinvoiva ja jaksava henkilökunta. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa kohdeorganisaatiota alkuun laatutyöskentelyssä ja kiinnittämään huomiota henkilökunnan hyvinvointiin.
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Harjavallan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän terveyskeskuksen vuodeosastoilla. Tutkimukseen osallistui kahden vuodeosaston hoitohenkilökuntaan kuuluvat sekä vakituiset että määräaikaiset hoitotyöntekijät. Tutkimuksen otoskoko oli 35 ja vastausprosentiksi muodostui 74,5 %. Aineisto analysoitiin SPSS 10.1 ohjelmalla ja avoimet kysymykset sekä perustelut analysoitiin laadullisella menetelmällä.
Tutkimuksen mukaan Harjavallan terveyskeskuksen vuodeosastoiden laatutyöskentely oli vasta alussa. Arviointikohteiden laatutyöskentely oli useimmiten vasta kehitteillä tai laatutyötä ei ollut vielä edes aloitettu. Osastoiden laatutyöskentelyn vahvuudet eli kehittyneimmät asiat olivat kehityskeskusteluiden pitäminen, toimintasuunnitelman tiedostaminen sekä dokumentointi. Myös näissä oli vielä runsaasti kehitettävää. Osastoilta puuttui melkein kokonaan toimintatapojen vertailu vastaavien yksiköiden toimintaan, osastoiden palvelusta ja toiminnasta kertovat ajan tasalla olevat esitteet ja kirjalliset palvelukuvaukset. Nämä asiat kaipaavat eniten kehittämistä. Osastot sijoittuvat alkuvaiheessa olevan laatutyöskentelynsä vuoksi ensimmäiseen kehitysvaiheeseen eli sitoutumattomaan organisaatioon kuudesta laatukulttuurin kehitysvaiheesta. Henkilökunnan hyvinvointi oli melko hyvällä tasolla. Työ on fyysisesti raskasta, kiireistä ja uuvuttavaa henkilökunnan vähäisyyden vuoksi. Aikaa ei tunnu riittävän laadukkaan hoitotyön tekemiselle ja kehittämiselle. Henkilökunnan suhtautuminen johtoon oli ristiriitaista, varsinkin osasto 1:llä. Henkilökunta kaipasi lisää tiedottamista, avoimuutta, palautetta ja kannustamista johdolta. Potilaat ja työtoverit antoivat palautetta ja varsinkin työtoverit auttoivat jaksamaan kannustuksellaan. Työyhteisön ilmapiirissä oli osastoiden välillä merkitsevät erot. Osasto 2:lla ilmapiiri koettiin negatiivisemmiin, johon vaikutti työn sekavuus, muutosten määrä ja vastuukysymysten epäselvyys.
Osastoilla oli kuitenkin hyvät valmiudet laatutyön kehittämiseen ja halu työskennellä laadukkaasti. Tärkeää on perustaa laaturyhmiä, jotka kehittävät laatutyöskentelyä. Kirjallisten ja ajan tasalla olevien ohjeiden laatiminen ja niiden kokoaminen laatukansioon auttaa uusia ja vanhoja työntekijöitä toimimaan yhtenäisesti sovittujen ohjeiden mukaan. Muita toteutettavia asioita ovat palautteen ja arvioinnin kerääminen sekä määräaikaisten työntekijöiden vakinaistaminen. Näillä toimenpiteillä laatutyöskentelyä saadaan alkuun.
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Harjavallan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän terveyskeskuksen vuodeosastoilla. Tutkimukseen osallistui kahden vuodeosaston hoitohenkilökuntaan kuuluvat sekä vakituiset että määräaikaiset hoitotyöntekijät. Tutkimuksen otoskoko oli 35 ja vastausprosentiksi muodostui 74,5 %. Aineisto analysoitiin SPSS 10.1 ohjelmalla ja avoimet kysymykset sekä perustelut analysoitiin laadullisella menetelmällä.
Tutkimuksen mukaan Harjavallan terveyskeskuksen vuodeosastoiden laatutyöskentely oli vasta alussa. Arviointikohteiden laatutyöskentely oli useimmiten vasta kehitteillä tai laatutyötä ei ollut vielä edes aloitettu. Osastoiden laatutyöskentelyn vahvuudet eli kehittyneimmät asiat olivat kehityskeskusteluiden pitäminen, toimintasuunnitelman tiedostaminen sekä dokumentointi. Myös näissä oli vielä runsaasti kehitettävää. Osastoilta puuttui melkein kokonaan toimintatapojen vertailu vastaavien yksiköiden toimintaan, osastoiden palvelusta ja toiminnasta kertovat ajan tasalla olevat esitteet ja kirjalliset palvelukuvaukset. Nämä asiat kaipaavat eniten kehittämistä. Osastot sijoittuvat alkuvaiheessa olevan laatutyöskentelynsä vuoksi ensimmäiseen kehitysvaiheeseen eli sitoutumattomaan organisaatioon kuudesta laatukulttuurin kehitysvaiheesta. Henkilökunnan hyvinvointi oli melko hyvällä tasolla. Työ on fyysisesti raskasta, kiireistä ja uuvuttavaa henkilökunnan vähäisyyden vuoksi. Aikaa ei tunnu riittävän laadukkaan hoitotyön tekemiselle ja kehittämiselle. Henkilökunnan suhtautuminen johtoon oli ristiriitaista, varsinkin osasto 1:llä. Henkilökunta kaipasi lisää tiedottamista, avoimuutta, palautetta ja kannustamista johdolta. Potilaat ja työtoverit antoivat palautetta ja varsinkin työtoverit auttoivat jaksamaan kannustuksellaan. Työyhteisön ilmapiirissä oli osastoiden välillä merkitsevät erot. Osasto 2:lla ilmapiiri koettiin negatiivisemmiin, johon vaikutti työn sekavuus, muutosten määrä ja vastuukysymysten epäselvyys.
Osastoilla oli kuitenkin hyvät valmiudet laatutyön kehittämiseen ja halu työskennellä laadukkaasti. Tärkeää on perustaa laaturyhmiä, jotka kehittävät laatutyöskentelyä. Kirjallisten ja ajan tasalla olevien ohjeiden laatiminen ja niiden kokoaminen laatukansioon auttaa uusia ja vanhoja työntekijöitä toimimaan yhtenäisesti sovittujen ohjeiden mukaan. Muita toteutettavia asioita ovat palautteen ja arvioinnin kerääminen sekä määräaikaisten työntekijöiden vakinaistaminen. Näillä toimenpiteillä laatutyöskentelyä saadaan alkuun.