Avoin lähdekoodi ja sen käyttömahdollisuudet yliopistoissa
Säkkinen, Harri (2006)
Säkkinen, Harri
2006
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä ProGradu -tason työ käsittelee avoimen lähdekoodin asemaa Suomen yliopistoissa ja syitä siihen, miksi se on edelleen vähemmistössä huolimatta sen lupaavuudesta ohjelmistomarkkinoilla. Avoimen lähdekoodin ohjelmia ovat mm. Open Office, Firefox, Suse Linux, GIMP, ja monet muut ohjelmat, jotka on lisensoitu vapaaseen käyttöön (mm. GPL lisenssin alle).
Yhteistä avoimen lähdekoodin ohjelmille on niiden vapaa saatavuus ja mahdollisuus niiden kehittämiseen myös kolmansien osapuolien taholla. Tämän vastakohtana ovat nykyisin vallalla olevat suljetun lähdekoodin ohjelmat, kuten esimerkiksi Microsoft Windows XP, Word, PowerPoint, Adobe InDesign, Photoshop ja Symantec Antivirus. Näitä voi käyttää ainoastaan maksullisen lisenssin ehdoin. Yliopistot tarjoavatkin hedelmällisen maaperän avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöönotolle kun rajataan käyttöönottoalue vain opiskelijatasolle. Kyselyn perusteella opiskelijat eivät tarvitse lukematonta määrää ohjelmia, mutta odottavat kyllä tiettyjä asioita tarjotuilta ohjelmilta. Mikäli näihin vaateisiin kyettäisiin vastaamaan, myös siirtyminen avoimen lähdekoodin käyttöön olisi helpompaa.
Ongelmana tuntuu olevan juuri avoimen lähdekoodin ohjelmien heikko asema jo vallitsevien järjestelmien myllerryksessä ja tämä on sikäli valitettavaa, kun pyritään pitämään myös muut vaihtoehdot auki. Kun tällä hetkellä yliopistojen tietojärjestelmät
ovat 95%:sesti tunnettujen yritysten hallussa, nämä yritykset voivat myös hyvin pitkälti sanella lisenssiehtonsa ilman pelkoa siitä, että heidän asiakkaansa voisivat helposti vaihtaa toiseen vaihtoehtoon. Niin pitkään kuin vaihtoehtoja ei harkita ja kehitetä, ei myöskään tiedetä mitä tulevaisuudessa on edes mahdollista valita. Kun ei ole valittavaa, kuljetaan hyvin pitkälti yritysten sanelemaa tietä.
Yhteistä avoimen lähdekoodin ohjelmille on niiden vapaa saatavuus ja mahdollisuus niiden kehittämiseen myös kolmansien osapuolien taholla. Tämän vastakohtana ovat nykyisin vallalla olevat suljetun lähdekoodin ohjelmat, kuten esimerkiksi Microsoft Windows XP, Word, PowerPoint, Adobe InDesign, Photoshop ja Symantec Antivirus. Näitä voi käyttää ainoastaan maksullisen lisenssin ehdoin. Yliopistot tarjoavatkin hedelmällisen maaperän avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöönotolle kun rajataan käyttöönottoalue vain opiskelijatasolle. Kyselyn perusteella opiskelijat eivät tarvitse lukematonta määrää ohjelmia, mutta odottavat kyllä tiettyjä asioita tarjotuilta ohjelmilta. Mikäli näihin vaateisiin kyettäisiin vastaamaan, myös siirtyminen avoimen lähdekoodin käyttöön olisi helpompaa.
Ongelmana tuntuu olevan juuri avoimen lähdekoodin ohjelmien heikko asema jo vallitsevien järjestelmien myllerryksessä ja tämä on sikäli valitettavaa, kun pyritään pitämään myös muut vaihtoehdot auki. Kun tällä hetkellä yliopistojen tietojärjestelmät
ovat 95%:sesti tunnettujen yritysten hallussa, nämä yritykset voivat myös hyvin pitkälti sanella lisenssiehtonsa ilman pelkoa siitä, että heidän asiakkaansa voisivat helposti vaihtaa toiseen vaihtoehtoon. Niin pitkään kuin vaihtoehtoja ei harkita ja kehitetä, ei myöskään tiedetä mitä tulevaisuudessa on edes mahdollista valita. Kun ei ole valittavaa, kuljetaan hyvin pitkälti yritysten sanelemaa tietä.