YRITYKSEN NIMENMUUTOS HENKILÖSTÖLLE KOHDISTETUN VIESTINNÄN HAASTEENA - Säkkivälineestä L&T:ksi
Säiläkivi, Annika (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tavoitteena oli selvittää, millaisia odotuksia yrityksen henkilöstö asettaa sisäiselle viestinnälle nimenmuutoksen yhteydessä. Tutkimuksen kohteena oli suomalainen yritys Säkkiväline, jonka nimi muutettiin keväällä 2002 Lassila & Tikanoja Oyj:ksi (L&T). Tutkimuksen aineisto hankittiin ryhmissä suoritetuilla kuudella teemahaastattelulla, joihin osallistui kaikkiaan 35 L&T:n palveluksessa olevaa henkilöä eri puolilla Suomea.
Tutkimus osoitti, että L&T:n nimenmuutoksen sisäinen viestintä sujui henkilöstön mielestä kaiken kaikkiaan melko hyvin. Kasvokkais- ja verkkoviestintää pidettiin haastateltujen keskuudessa hyvinä viestinnän kanavina, samoin kuin kotiin lähetettyä kirjettä. Muutoksen viestijöihin oltiin tyytyväisiä, ja heistä tärkeimpänä pidettiin omaa esimiestä. Muutoksen motiiveista viestiminen nähtiin jokseenkin puutteellisena, samoin valmiudet vastata ulkopuolisten muutosta koskeviin tiedusteluihin. Mahdollisuutensa palautteen antamiseen ja muutokseen vaikuttamiseen haastateltavat arvioivat samaten heikoiksi. Haastateltavat toivoivat kohdistetumpaa viestintää sekä parempia mahdollisuuksia kasvokkaisviestintään osallistumiseen. Suuri osa viestinnän puutteista liittyi haastateltavien mielestä yritysilmeen uudistamista koskeneisiin toimenpiteisiin, eli esimerkiksi ajokaluston logoteippaukseen ja sen organisointiin.
Tutkimuksen perusteella henkilöstö odottaa nimenmuutoksessa yritykseltä aktiivista kaksisuuntaista muutosviestintää koko organisaatiossa. Viestinnän tulisi muun muassa tarjota riittävät tiedot muutoksesta, perustella sen tarpeellisuus ja mahdollistaa muutoksen toteuttamiseen osallistuminen.
Tutkimus osoitti, että L&T:n nimenmuutoksen sisäinen viestintä sujui henkilöstön mielestä kaiken kaikkiaan melko hyvin. Kasvokkais- ja verkkoviestintää pidettiin haastateltujen keskuudessa hyvinä viestinnän kanavina, samoin kuin kotiin lähetettyä kirjettä. Muutoksen viestijöihin oltiin tyytyväisiä, ja heistä tärkeimpänä pidettiin omaa esimiestä. Muutoksen motiiveista viestiminen nähtiin jokseenkin puutteellisena, samoin valmiudet vastata ulkopuolisten muutosta koskeviin tiedusteluihin. Mahdollisuutensa palautteen antamiseen ja muutokseen vaikuttamiseen haastateltavat arvioivat samaten heikoiksi. Haastateltavat toivoivat kohdistetumpaa viestintää sekä parempia mahdollisuuksia kasvokkaisviestintään osallistumiseen. Suuri osa viestinnän puutteista liittyi haastateltavien mielestä yritysilmeen uudistamista koskeneisiin toimenpiteisiin, eli esimerkiksi ajokaluston logoteippaukseen ja sen organisointiin.
Tutkimuksen perusteella henkilöstö odottaa nimenmuutoksessa yritykseltä aktiivista kaksisuuntaista muutosviestintää koko organisaatiossa. Viestinnän tulisi muun muassa tarjota riittävät tiedot muutoksesta, perustella sen tarpeellisuus ja mahdollistaa muutoksen toteuttamiseen osallistuminen.