Sosiaalinen pääoma, organisaatiositoutuminen ja työn imu Case tutkimus sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksessä
Säilynoja-Hanhila, Kristiina (2012)
Säilynoja-Hanhila, Kristiina
2012
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Yritysten kilpailukyky perustuu nykynäkemyksen mukaan aineettomaan pääomaan, jota muun muassa inhimillinen pääoma edustaa. Kyseisen näkemyksen mukaan yritysten arvokkaana resurssina on osaava henkilöstö, joka kokee yksilöiden välisen yhteistyön sujuvaksi ja keskinäisen luottamuksen vahvaksi. Tällöin yhtenäisten arvojen kokeminen ja samaistuminen yhteisiin tavoitteisiin on mahdollista. Näiden kokemusten myötä yksilö myös kokee työnsä helpommin innostavaksi, itsensä energiseksi ja kykeneväksi heittäytymään työhönsä, mikä näkyy lopulta muun muassa korkeampana työssä suoriutumisena.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sosiaalisen pääoman yhteyttä organisaatioon sitoutumiseen ja työn imuun. Sosiaalinen pääoma on yksi aineettoman pääoman muodoista. Sosiaalinen pääoma hyödyttää sekä yksilöitä että yhteisöjä. Sosiaalinen pääoma muodostuu koetusta luottamuksesta, yhteisistä normeista ja verkostoista. Sosiaalisella pääomalla on monia positiivisia vaikutuksia kuten kommunikaation helpottuminen. Organisaatioon sitoutuminen kuvastaa koettua psykologista liittymistä kohteeseen, ja on paljolti yksilön tietoista asennoitumista. Organisaatioon sitoutumisen voimakkuus ja luonne ilmenevät yksilön käyttäytymisen piirteinä. Työn imulla pyritään sitä vastoin korostamaan työn mahdollistamia positiivisia kokemuksia: yksilön kokemaa tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen olotilaa, mikä myös tarttuu työryhmissä ja heijastuu työn tuloksina. Tutkimusalaongelmina ovat missä määrin kohdeorganisaation henkilöstö kokee sosiaalista pääomaa, organisaatioon sitoutumista ja työn imua.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena. Survey-kyselyn aineisto kerättiin vaasalaisen sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksen henkilöstön parissa vuoden 2011 lopulla. Tuloksissa todettiin vastaajien kokevan sosiaalista pääomaa ja työn imua jossain määrin organisaatioon sitoutumisen ollessa alhaisempaa. Kirjallisuudesta poiketen sosiaalisen pääoman ei voitu todeta aineistossa olevan yhteydessä organisaatioon sitoutumiseen eikä työn imun kokemiseen. Saatu tulos voi johtua muun muassa käytetystä mittaristosta tai kyselyn suorittamisen aikaan kohdeorganisaatiossa käynnissä olleesta YT -prosessista. On myös huomioitava aineiston koostuminen 80,8 % tuotantohenkilöstöstä, mikä osaltaan saattaa selittää tuloksia.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sosiaalisen pääoman yhteyttä organisaatioon sitoutumiseen ja työn imuun. Sosiaalinen pääoma on yksi aineettoman pääoman muodoista. Sosiaalinen pääoma hyödyttää sekä yksilöitä että yhteisöjä. Sosiaalinen pääoma muodostuu koetusta luottamuksesta, yhteisistä normeista ja verkostoista. Sosiaalisella pääomalla on monia positiivisia vaikutuksia kuten kommunikaation helpottuminen. Organisaatioon sitoutuminen kuvastaa koettua psykologista liittymistä kohteeseen, ja on paljolti yksilön tietoista asennoitumista. Organisaatioon sitoutumisen voimakkuus ja luonne ilmenevät yksilön käyttäytymisen piirteinä. Työn imulla pyritään sitä vastoin korostamaan työn mahdollistamia positiivisia kokemuksia: yksilön kokemaa tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen olotilaa, mikä myös tarttuu työryhmissä ja heijastuu työn tuloksina. Tutkimusalaongelmina ovat missä määrin kohdeorganisaation henkilöstö kokee sosiaalista pääomaa, organisaatioon sitoutumista ja työn imua.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena. Survey-kyselyn aineisto kerättiin vaasalaisen sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksen henkilöstön parissa vuoden 2011 lopulla. Tuloksissa todettiin vastaajien kokevan sosiaalista pääomaa ja työn imua jossain määrin organisaatioon sitoutumisen ollessa alhaisempaa. Kirjallisuudesta poiketen sosiaalisen pääoman ei voitu todeta aineistossa olevan yhteydessä organisaatioon sitoutumiseen eikä työn imun kokemiseen. Saatu tulos voi johtua muun muassa käytetystä mittaristosta tai kyselyn suorittamisen aikaan kohdeorganisaatiossa käynnissä olleesta YT -prosessista. On myös huomioitava aineiston koostuminen 80,8 % tuotantohenkilöstöstä, mikä osaltaan saattaa selittää tuloksia.