Liikkeen luovutus ja sen keskeiset henkilöstövaikutukset
Suvisalmi, Tommi (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee liikkeen luovutuksen tunnistamisen ongelmallisuutta sekä siitä johtuvia huomioitavia moninaisia henkilöstövaikutuksia, joista osa pohjautuu pakottavaan sääntelyyn, osa sopimiseen, osa tulkintaan ja muotoutuvaan oikeuskäytäntöön. Tutkielmassa tuon esille, mitkä seikat ja tekijät vaikuttavat siihen, että liikkeen luovutuksen edellytykset täyttyvät ja muodostavat kokonaisarvioinniltaan riittävän kriteeristön liikkeen luovutuksen toteutumiselle. Tutkielmassani perehdyn liikkeen luovutuksen lainsäädäntöön sekä kansallisella että EU – tasolla. Tuon esiin keskeisiä tekijöitä, miten liikkeen luovutusta koskeva lainsäädäntö on kehittynyt työoikeudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna lähivuosikymmeninä ja millainen tulkintavaikutus kansallisella ja EU – tasoisella sääntelyllä on keskenään liittyen liikkeen luovutukseen.
Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on, mitkä eri pääedellytykset sekä, mitä muita tekijöitä on otettava huomioon kokonaisarvioinnissa, että yritysjärjestely voidaan tunnistaa liikkeen luovutukseksi. Toisena tutkimuskysymyksenä on, miten liikkeen luovutus vaikuttaa työntekijän työsuhteeseen ja työsuhde-etuihin. Tuon esiin henkilöstövaikutusten moninaisuuden hallinnan ongelmallisuuden työnantajanäkökulmasta.
Tutkielman teoreettisena tausta-aineistona on aiheen tuore, pääsääntöisesti kotimainen kirjallisuus sekä viitekehyksenä EU:n liikkeenluovutusdirektiivi (2001/23/EY) sekä kansallinen vanha (VTSL 1970/320) ja uusi (TSL 2001/55) työsopimuslaki. Tutkielman tutkimusasetelma, metodi on lainopillinen.
Liikkeen luovutuksen sääntelyn edellytykset, tunnusmerkit ja kriteerit ovat varsin moninaiset. Sääntelyn keskeisin oikeuspoliittinen tulkintaohje on työoikeudellinen, ja tällä pyritään turvaamaan liikkeen luovuttajalta luovutuksen saajalle siirtyvien työntekijöiden oikeudet ja etuudet. Yritysten toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti erilaisia yritysjärjestelyitä, joista osa täyttää liikkeen luovutuksen tunnusmerkit ja osa ei. Ongelmalliseksi yritysjärjestelyn tulkinta muuttuu niissä tapauksissa, missä osapuolet ovat erimieltä, onko yritysjärjestelyssä kyse liikkeen luovutuksesta vai ei. Erimielisyydet johtuvat yleensä lisäksi osapuolten tietämättömyydestä tai näkemyseroista liittyen työoikeudellisiin vastuisiin henkilökunnan oikeuksista säilyttää asemansa ja etunsa siirtyessään tai jäädessä siirtymättä yritysjärjestelyssä uuden työnantajan velvollisuuksien ja vastuiden piiriin.
Tarkoituksenmukaisempaa ja kansantaloudellisestikin kustannustehokkaampaa olisi pyrkiä luomaan määrämuotoisia, yksinkertaisia, eri tilanteisiin muokattavia malleja / keinoja ja jopa omatoimisia työkaluja suunnitellun yritysjärjestelyn taustojen, vaikutusten sekä osapuolten riskien, oikeuksien ja velvoitteiden ennakkoselvittämiseen.
Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on, mitkä eri pääedellytykset sekä, mitä muita tekijöitä on otettava huomioon kokonaisarvioinnissa, että yritysjärjestely voidaan tunnistaa liikkeen luovutukseksi. Toisena tutkimuskysymyksenä on, miten liikkeen luovutus vaikuttaa työntekijän työsuhteeseen ja työsuhde-etuihin. Tuon esiin henkilöstövaikutusten moninaisuuden hallinnan ongelmallisuuden työnantajanäkökulmasta.
Tutkielman teoreettisena tausta-aineistona on aiheen tuore, pääsääntöisesti kotimainen kirjallisuus sekä viitekehyksenä EU:n liikkeenluovutusdirektiivi (2001/23/EY) sekä kansallinen vanha (VTSL 1970/320) ja uusi (TSL 2001/55) työsopimuslaki. Tutkielman tutkimusasetelma, metodi on lainopillinen.
Liikkeen luovutuksen sääntelyn edellytykset, tunnusmerkit ja kriteerit ovat varsin moninaiset. Sääntelyn keskeisin oikeuspoliittinen tulkintaohje on työoikeudellinen, ja tällä pyritään turvaamaan liikkeen luovuttajalta luovutuksen saajalle siirtyvien työntekijöiden oikeudet ja etuudet. Yritysten toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti erilaisia yritysjärjestelyitä, joista osa täyttää liikkeen luovutuksen tunnusmerkit ja osa ei. Ongelmalliseksi yritysjärjestelyn tulkinta muuttuu niissä tapauksissa, missä osapuolet ovat erimieltä, onko yritysjärjestelyssä kyse liikkeen luovutuksesta vai ei. Erimielisyydet johtuvat yleensä lisäksi osapuolten tietämättömyydestä tai näkemyseroista liittyen työoikeudellisiin vastuisiin henkilökunnan oikeuksista säilyttää asemansa ja etunsa siirtyessään tai jäädessä siirtymättä yritysjärjestelyssä uuden työnantajan velvollisuuksien ja vastuiden piiriin.
Tarkoituksenmukaisempaa ja kansantaloudellisestikin kustannustehokkaampaa olisi pyrkiä luomaan määrämuotoisia, yksinkertaisia, eri tilanteisiin muokattavia malleja / keinoja ja jopa omatoimisia työkaluja suunnitellun yritysjärjestelyn taustojen, vaikutusten sekä osapuolten riskien, oikeuksien ja velvoitteiden ennakkoselvittämiseen.