Kotouttamispalveluiden järjestäminen yhteistoiminnassa Pietarsaaren seudulla
Suvanto, Anna-Kaisa (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Suomeen tulevien maahanmuuttajien toivotaan sopeutuvan vastaanottavaan yhteiskuntaan eli kotoutuvan. Tätä tahdotaan edistää kotouttamisella eli julkisen sektorin toimenpiteillä. Kotouttamisen tehtäviä on myös valtakunnallisella tasolla, mutta yksittäisiä henkilöitä lähin kotouttamisen taso toteutuu kunnissa. Kuntien velvollisuus on järjestää palveluita asukkailleen ja ne järjestävät myös kotouttamispalveluita. Kuntapalveluiden järjestämistä säädetään kuntalaissa (410/2015) ja kotouttamispalveluiden järjestämisestä kotoutumislaissa (1386/2010).
Suomessa yhteistoiminta on melko tavallinen tapa järjestää kuntapalveluita, sillä monet palvelut ovat sellaisia, että niiden järjestäminen yksittäisten kuntien toimesta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Joissakin kunnissa myös kotouttamispalvelut on järjestetty kuntien yhteistoimintana. Näin toimitaan tämän tutkimuksen kohteessa eli Pohjanmaalla sijaitsevalla Pietarsaaren seudulla (Luoto, Kruunupyy, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy). Seudulle on suuntautunut monipuolista maahanmuuttoa jo pitkän aikaa.
Tutkielman pääasiallisena tarkoituksena on selvittää kuntalaissa ja kotoutumislaissa annetut ehdot yhteistoiminnan tekemiselle. Tämä puolestaan suhteutetaan siihen, miten Pietarsaaren seudulla on järjestetty kotouttamispalvelut yhteistoiminnassa. Järjestämistavan lisäksi selvitettävänä on myös se, miten yhteistyön tekemiseen oli päädytty, miten yhteistoiminta on onnistunut ja mitä siinä olisi vielä kehitettävää.
Tutkielman menetelmä on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen menetelmä, jolla pyritään systematisoimaan kuntien palveluiden järjestämisen yhteistoiminnalla sekä kotouttamispalveluiden järjestämiseen liittyvää lainsäädäntöä. Toisaalta metodina on myös laadullinen tutkimus, sillä kuntien edustajilta selvitettiin teemahaastatteluilla julkisoikeudellisia lähteitä täydentäviä tietoja. Lähteinä käytettiin lakeja, oikeuskirjallisuutta ja valmisteluaineistoa sekä kunnista saatua kotouttamisaineistoa.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Pietarsaaren kotouttamispalveluiden järjestäminen vastaa kotoutumislaissa ja kuntalaissa asetettuja edellytyksiä. Järjestämistapa on sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta. Pietarsaaren kunta toimii vastuukuntana ja tuottaa oman organisaationsa alaisena kotouttamispalvelut seudun kunnille. Rahoitusvastuu on jaettu maahanmuuttajamäärän mukaan ja sopimuskunnat valvovat toimintaa kotouttamisen työryhmän kautta. Yhteistoimintaan liittyy myös yhteinen sopimus kiintiöpakolaisten vastaanotosta sekä laaja verkostoyhteistyö.
Seudulla on tehty yhteistyötä monella alalla jo pitkään muun muassa maantieteellisen läheisyyden ja ruotsin kielestä johtuvan vähemmistöaseman vuoksi. Kotouttamispalveluissa yhteistyön tekeminen on syventynyt monista syistä. Maahanmuutto on seudulla tärkeä voimavara vastauksena seudun työvoi-mapulaan. Lisäksi maahanmuuttoon suhtaudutaan seudulla positiivisesti. Kotouttamispalveluiden järjestämiseen on panostettu pitkällisessä ja mietityssä prosessissa. Kotouttamisessa pyritään saamaan kaikista potentiaalisista toimijoista heidän tarjoamansa panos kotouttamiseen ja pyrkiä välttämään päällekkäisyyksiä. Haastattelututkimuksen mukaan yhteistoiminnan suhteen voisi vielä kehittää joitakin prosesseja sekä vielä lisätä yhdenmukaisuutta palveluiden tarjonnassa. Myös työllisyyden lisääminen on tulevaisuuden kehityskohde.
Suomessa yhteistoiminta on melko tavallinen tapa järjestää kuntapalveluita, sillä monet palvelut ovat sellaisia, että niiden järjestäminen yksittäisten kuntien toimesta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Joissakin kunnissa myös kotouttamispalvelut on järjestetty kuntien yhteistoimintana. Näin toimitaan tämän tutkimuksen kohteessa eli Pohjanmaalla sijaitsevalla Pietarsaaren seudulla (Luoto, Kruunupyy, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy). Seudulle on suuntautunut monipuolista maahanmuuttoa jo pitkän aikaa.
Tutkielman pääasiallisena tarkoituksena on selvittää kuntalaissa ja kotoutumislaissa annetut ehdot yhteistoiminnan tekemiselle. Tämä puolestaan suhteutetaan siihen, miten Pietarsaaren seudulla on järjestetty kotouttamispalvelut yhteistoiminnassa. Järjestämistavan lisäksi selvitettävänä on myös se, miten yhteistyön tekemiseen oli päädytty, miten yhteistoiminta on onnistunut ja mitä siinä olisi vielä kehitettävää.
Tutkielman menetelmä on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen menetelmä, jolla pyritään systematisoimaan kuntien palveluiden järjestämisen yhteistoiminnalla sekä kotouttamispalveluiden järjestämiseen liittyvää lainsäädäntöä. Toisaalta metodina on myös laadullinen tutkimus, sillä kuntien edustajilta selvitettiin teemahaastatteluilla julkisoikeudellisia lähteitä täydentäviä tietoja. Lähteinä käytettiin lakeja, oikeuskirjallisuutta ja valmisteluaineistoa sekä kunnista saatua kotouttamisaineistoa.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Pietarsaaren kotouttamispalveluiden järjestäminen vastaa kotoutumislaissa ja kuntalaissa asetettuja edellytyksiä. Järjestämistapa on sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta. Pietarsaaren kunta toimii vastuukuntana ja tuottaa oman organisaationsa alaisena kotouttamispalvelut seudun kunnille. Rahoitusvastuu on jaettu maahanmuuttajamäärän mukaan ja sopimuskunnat valvovat toimintaa kotouttamisen työryhmän kautta. Yhteistoimintaan liittyy myös yhteinen sopimus kiintiöpakolaisten vastaanotosta sekä laaja verkostoyhteistyö.
Seudulla on tehty yhteistyötä monella alalla jo pitkään muun muassa maantieteellisen läheisyyden ja ruotsin kielestä johtuvan vähemmistöaseman vuoksi. Kotouttamispalveluissa yhteistyön tekeminen on syventynyt monista syistä. Maahanmuutto on seudulla tärkeä voimavara vastauksena seudun työvoi-mapulaan. Lisäksi maahanmuuttoon suhtaudutaan seudulla positiivisesti. Kotouttamispalveluiden järjestämiseen on panostettu pitkällisessä ja mietityssä prosessissa. Kotouttamisessa pyritään saamaan kaikista potentiaalisista toimijoista heidän tarjoamansa panos kotouttamiseen ja pyrkiä välttämään päällekkäisyyksiä. Haastattelututkimuksen mukaan yhteistoiminnan suhteen voisi vielä kehittää joitakin prosesseja sekä vielä lisätä yhdenmukaisuutta palveluiden tarjonnassa. Myös työllisyyden lisääminen on tulevaisuuden kehityskohde.