Möjligheternas hus! Rikssvenska och finlandssvenska bostadsannonser i ett syntaktiskt och lexikaliskt perspektiv
Suutari, Taru (2012)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmani ensisijaisena tarkoituksena on tarkastella riikinruotsalaisissa ja suomenruotsalaisissa asuntoilmoituksissa ilmeneviä lauseopillisia ja sanastollisia yhtäläisyyksiä ja/tai eroavaisuuksia. Toissijaisena tarkoituksenani on ottaa selvää, missä määrin asuntoilmoitukset toteuttavat minilekteille asetettuja ehtoja. Aineistoni koostuu 100 elektronisesta asuntoilmoituksesta. Vertailuaineistona käytän Marianne Nordmanin minilektiteosta (1994) sekä Johanna Rantamäen pro gradu -tutkielmaa sanomalehtien asuntoilmoituksista (2002).
Lauseopin osalta selvitän, mikä on asuntoilmoituksissa käytettyjen virkkeiden keskimääräinen pituus ja mitä virkerakennetta teksteissä suositaan. Tutkimustulokset osoittavat, että asuntoilmoituksissa käytetään tavallisesti hyvin lyhyitä virkkeitä. Ilmoituksille on myös ominaista, että virkkeet rakentuvat pääsääntöisesti vain yhdestä päälauseesta ja että sivulauseet ovat harvinaisia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että riikinruotsalaisten ja suomenruotsalaisten asuntoilmoitusten välillä on tuskin havaittavia eroja. Lisäksi asuntoilmoitukset näyttäisivät lauseopillisesti noudattavan säännönmukaisia minilektejä.
Sanaston tutkimuksessa keskityn tarkastelemaan verbejä, substantiiveja ja adjektiiveja. Tulosten perusteella substantiivit ovat merkittävin sanaluokka asuntoilmoituksissa, kun taas verbit ovat vähälukuisin ja jäävät substantiivien varjoon. Verbien vähäisyyteen vaikuttavat muun muassa vaillinaiset lauseet, joista puuttuu usein predikaatti. Substantiivien ja adjektiivien kautta asunnonostajille välittyy kaupanteon kannalta tärkein tieto myyntikohteesta. Ilmoituksille on ominaista, että niissä on muiden minilektien tapaan rajoitettu määrä erilaisia verbejä, substantiiveja ja adjektiiveja, joista osa on lisäksi suositumpia kuin toiset.
Tutkielmassani käytän pääasiassa kvantitatiivista metodia. Käytän myös kvalitatiivista ja komparatiivista metodia, kun analysoin ja vertailen aineistojen tutkimustuloksia. Esittelen saadut tulokset taulukoissa, joista ilmenevät tutkittujen piirteiden absoluuttiset ja prosentuaaliset arvot. Havainnollistan tutkimustuloksia myös asuntoilmoituksista poimittujen esimerkkien avulla.
Lauseopin osalta selvitän, mikä on asuntoilmoituksissa käytettyjen virkkeiden keskimääräinen pituus ja mitä virkerakennetta teksteissä suositaan. Tutkimustulokset osoittavat, että asuntoilmoituksissa käytetään tavallisesti hyvin lyhyitä virkkeitä. Ilmoituksille on myös ominaista, että virkkeet rakentuvat pääsääntöisesti vain yhdestä päälauseesta ja että sivulauseet ovat harvinaisia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että riikinruotsalaisten ja suomenruotsalaisten asuntoilmoitusten välillä on tuskin havaittavia eroja. Lisäksi asuntoilmoitukset näyttäisivät lauseopillisesti noudattavan säännönmukaisia minilektejä.
Sanaston tutkimuksessa keskityn tarkastelemaan verbejä, substantiiveja ja adjektiiveja. Tulosten perusteella substantiivit ovat merkittävin sanaluokka asuntoilmoituksissa, kun taas verbit ovat vähälukuisin ja jäävät substantiivien varjoon. Verbien vähäisyyteen vaikuttavat muun muassa vaillinaiset lauseet, joista puuttuu usein predikaatti. Substantiivien ja adjektiivien kautta asunnonostajille välittyy kaupanteon kannalta tärkein tieto myyntikohteesta. Ilmoituksille on ominaista, että niissä on muiden minilektien tapaan rajoitettu määrä erilaisia verbejä, substantiiveja ja adjektiiveja, joista osa on lisäksi suositumpia kuin toiset.
Tutkielmassani käytän pääasiassa kvantitatiivista metodia. Käytän myös kvalitatiivista ja komparatiivista metodia, kun analysoin ja vertailen aineistojen tutkimustuloksia. Esittelen saadut tulokset taulukoissa, joista ilmenevät tutkittujen piirteiden absoluuttiset ja prosentuaaliset arvot. Havainnollistan tutkimustuloksia myös asuntoilmoituksista poimittujen esimerkkien avulla.