ORGANISAATIOIDEN TAVOITTEELLISUUS. Historiallinen vertailu Rooman valtakunnan, hansaliiton ja Euroopan unionin tavoitteista
Suorsa, Mikko (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tutkitaan organisaatioiden tavoitteellisuutta. Organisaatioiden tavoitteellisuuden tutkimiseksi valittiin neljä tarkentavaa teoreettista näkökulmaa. Nämä olivat: organisaatiotyypit ja tavoitteet, tavoitteiden merkitykset ja asetanta, rationaalisuus ja tietoisuus sekä strategisuus. Näiden summana saatiin tarkempi teoreettinen käsitys siitä, millaisiin ilmiöihin tavoitteellisuudella viitataan hallintotieteissä ja millaiset teoriat täsmentävät tavoitteellisuuden sisältöä. Tutkimus on historiallinen vertailu Rooman valtakunnan, hansaliiton ja Euroopan unionin tavoitteista. Tutkimuksen taustalla ovat eurooppalaiset tavoitteet. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisia vastauksia eurooppalaisiin tavoitteisiin saadaan, jos tar-kastellaan niitä suhteessa menneiden aikojen suuriin eurooppalaisiin organisaatioihin nähden.
Tutkimuksen pääkysymys on seuraava: millaisesta ilmiöstä organisaatioiden tavoitteellisuudessa on kysymys? Pääkysymystä tarkennetaan seuraavilla tutkimuskysymyksillä: millaisista tekijöistä organisaatioiden tavoitteellisuus muodostuu ja millaisia erityispiirteitä voidaan tavoitteellisuuden tekijöihin kytkeä kolmen valitun case-organisaation perusteella? Lisäksi kysytään millaisia reflektointeja voidaan casejen vertailun perusteella tehdä Euroopan unionin tulevista kehityspoluista tavoitteiden osalta?
Tutkimuksen metodologia perustuu historialliseen case-tyyppiseen vertailuun. Organisaatioiden historiallinen vertailu tuottaa vertailutietoa sellaisista asioista, joilla on käytännön merkitystä organisaatioiden nykyiselle olemassaololle ja tulevaisuudelle. Historiallisen vertailun etuna on nykytodellisuuden ymmärtäminen menneisyydessä esiintyneiden ilmiöiden kautta ja mahdollisten syy-yhteyksien sekä ongelmien todentaminen. Analogiapäättelyä ja ideaalimalleja käytetään vertailun apuvälineinä. Analogialla tarkoitetaan syvää asiayhteyttä vähintään kahden eri asian välillä. Analogian olemassaolo kelpoistaa ja tekee mielekkääksi historiallisesti kaukaisten asioiden välisen vertailun. Ideaalimallit ovat teoreettisia rakennelmia todellisuudesta, joiden avulla tutkittava ilmiö saadaan paremmin esille.
Vertailun perusteella selviä yhtäläisiä piirteitä tavoitteellisuudessa casejen välillä löytyi seuraavista. En-sinnäkin tavoitteet asetetaan tietyn organisaation sisäisen instituution tai instituutioiden puitteissa ja tavoitteet näyttävät olevan selvä peruste organisaatioiden olemassaololle. Toiseksi tavoitteellisuus konkretisoitui case-organisaatioissa rationaalisena toimintana. Selviä eroja havaittiin case organisaatioiden tavoitteellisuudessa siinä, että ideologia tavoitteiden määrittäjänä korostui erityisesti Rooman valtakunnassa. Markkinalähtöisyys tavoitteiden määrittäjänä taas korostui erityisesti hansaliitossa ja Euroopan unionissa. Kulttuurilla on strategisen ajattelun kannalta suurin merkitys Rooman valtakunnalle. Visionäärisen toiminnan ja reaktiivisuuden merkitys strategisuudelle taas korostuu eniten Euroopan unionissa. Euroopan unionin tulevista kehityspoluista tavoitteiden osalta tärkeimpiin asioihin kuuluu demokratiavajeen ratkaiseminen. Tämän lisäksi Euroopan unionissa tulisi löytää tasapaino markkinaliberalismia ja toisaalta yhteisöllisyyttä ja erilaisuutta arvostavan vuoropuhelevan yhteiskunnan välille.
Tutkimuksen pääkysymys on seuraava: millaisesta ilmiöstä organisaatioiden tavoitteellisuudessa on kysymys? Pääkysymystä tarkennetaan seuraavilla tutkimuskysymyksillä: millaisista tekijöistä organisaatioiden tavoitteellisuus muodostuu ja millaisia erityispiirteitä voidaan tavoitteellisuuden tekijöihin kytkeä kolmen valitun case-organisaation perusteella? Lisäksi kysytään millaisia reflektointeja voidaan casejen vertailun perusteella tehdä Euroopan unionin tulevista kehityspoluista tavoitteiden osalta?
Tutkimuksen metodologia perustuu historialliseen case-tyyppiseen vertailuun. Organisaatioiden historiallinen vertailu tuottaa vertailutietoa sellaisista asioista, joilla on käytännön merkitystä organisaatioiden nykyiselle olemassaololle ja tulevaisuudelle. Historiallisen vertailun etuna on nykytodellisuuden ymmärtäminen menneisyydessä esiintyneiden ilmiöiden kautta ja mahdollisten syy-yhteyksien sekä ongelmien todentaminen. Analogiapäättelyä ja ideaalimalleja käytetään vertailun apuvälineinä. Analogialla tarkoitetaan syvää asiayhteyttä vähintään kahden eri asian välillä. Analogian olemassaolo kelpoistaa ja tekee mielekkääksi historiallisesti kaukaisten asioiden välisen vertailun. Ideaalimallit ovat teoreettisia rakennelmia todellisuudesta, joiden avulla tutkittava ilmiö saadaan paremmin esille.
Vertailun perusteella selviä yhtäläisiä piirteitä tavoitteellisuudessa casejen välillä löytyi seuraavista. En-sinnäkin tavoitteet asetetaan tietyn organisaation sisäisen instituution tai instituutioiden puitteissa ja tavoitteet näyttävät olevan selvä peruste organisaatioiden olemassaololle. Toiseksi tavoitteellisuus konkretisoitui case-organisaatioissa rationaalisena toimintana. Selviä eroja havaittiin case organisaatioiden tavoitteellisuudessa siinä, että ideologia tavoitteiden määrittäjänä korostui erityisesti Rooman valtakunnassa. Markkinalähtöisyys tavoitteiden määrittäjänä taas korostui erityisesti hansaliitossa ja Euroopan unionissa. Kulttuurilla on strategisen ajattelun kannalta suurin merkitys Rooman valtakunnalle. Visionäärisen toiminnan ja reaktiivisuuden merkitys strategisuudelle taas korostuu eniten Euroopan unionissa. Euroopan unionin tulevista kehityspoluista tavoitteiden osalta tärkeimpiin asioihin kuuluu demokratiavajeen ratkaiseminen. Tämän lisäksi Euroopan unionissa tulisi löytää tasapaino markkinaliberalismia ja toisaalta yhteisöllisyyttä ja erilaisuutta arvostavan vuoropuhelevan yhteiskunnan välille.