Toimialan ja kulurakenteen vaikutus yrityksen suorituskyvyn mittaukseen Balanced Scorecardin rakenne
Suominen, Ossi (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tutkia onko yrityksen toimialalla ja kulurakenteella vaikutusta yrityksen suorituskykymittariston rakenteeseen. Teoriaosuudessa käydään lävitse tutkielman suorituskykymittariston kehyksenä toimivan Balanced Scorecardin rakenne ja käyttö. Toimiala ja kulurakenne liitetään yrityksen suorituskykymittariston rakenteeseen strategian ja sitä kautta strategisen yritysjohdon laskentatoimen kautta.
Tutkielman tutkimusote on nomoteettinen ja sen empiirisen osuuden aineisto kerättiin kyselytutkimuksena yhteistyössä Levón-instituutin Strategisen Yritysjohdon Laskenta-toimen Tutkimusyksikön (SYLT) kanssa. Vastauksia analysoitiin ristiintaulukoinnin, kontingenssikertoimen (C), yksi- ja kaksisuuntaisen varianssianalyysin sekä keski-arvojen avulla.
Tuloksista voitiin havaita, että toimialan vaikutus ilmenee yksittäistä toimialaa laajempana kokonaisuutena ja se voidaan havaita teollisten- ja palvelutoimialojen välillä. Sen vaikutus oli voimakkainta ”Ulkoisten suhteiden” ja ”Sisäisten prosessien” näkökulmien sisällä. Kulurakenteen vaikutus suorituskykymittariston rakenteeseen ei ollut huomattavaa. Kulurakenteen komponenteista ainekuluilla oli suurin vaikutus suorituskykymittariston rakenteeseen. Suorituskykymittariston rakenne pohjautui ensisijaisesti yleisesti tunnustettujen sekä helposti mitattavien asioiden seurantaan ja toisijaisesti yrityksen toimintaan.
Tutkielman tutkimusote on nomoteettinen ja sen empiirisen osuuden aineisto kerättiin kyselytutkimuksena yhteistyössä Levón-instituutin Strategisen Yritysjohdon Laskenta-toimen Tutkimusyksikön (SYLT) kanssa. Vastauksia analysoitiin ristiintaulukoinnin, kontingenssikertoimen (C), yksi- ja kaksisuuntaisen varianssianalyysin sekä keski-arvojen avulla.
Tuloksista voitiin havaita, että toimialan vaikutus ilmenee yksittäistä toimialaa laajempana kokonaisuutena ja se voidaan havaita teollisten- ja palvelutoimialojen välillä. Sen vaikutus oli voimakkainta ”Ulkoisten suhteiden” ja ”Sisäisten prosessien” näkökulmien sisällä. Kulurakenteen vaikutus suorituskykymittariston rakenteeseen ei ollut huomattavaa. Kulurakenteen komponenteista ainekuluilla oli suurin vaikutus suorituskykymittariston rakenteeseen. Suorituskykymittariston rakenne pohjautui ensisijaisesti yleisesti tunnustettujen sekä helposti mitattavien asioiden seurantaan ja toisijaisesti yrityksen toimintaan.