TV-toimittaja MTV:n uutisten kertomusmaailmassa - Mitä toimittaja näkee ja miten hän näkyy televisiouutisissa
Suhonen, Mikko (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkin työssäni sitä, minkälaisia kertojia MTV:n uutisissa esiintyy ja miten eri kertojatyypit suhteutuvat vaatimukseen uutistoimittajan objektiivisuudesta. Koska televisiota pidetään kertovana mediana, tutkin uutisia kertomuksina narratologian työkaluja käyttäen. Tutkimusaineistona on viisi uutislähetystä keväältä 1999.
Kiteytän työni tavoitteen kysymyspariin, mitä toimittaja uutista kertoessaan näkee ja miten hän uutisessa näkyy. Ensimmäiseen kysymykseen löytyy vastaus toimittajan näkökulmaa tutkimalla. Genetten fokalisaatiomallin avulla olen jakanut toimittajat kaikkitietävän kertojan (nollafokalisaatio), ulkoisen tarkkailijan (ulkoinen fokalisaatio) tai yksittäisen henkilön näkökulman (sisäinen fokalisaatio) valinneisiin toimittajiin. Perinteinen ulkopuolisen tarkkailijan rooli on saanut tehdä televisiouutisessa tilaa kaikkitietävälle kertojalle, laajentuneet tietolähteet ja toimittajien kasvanut ammattitaito sallivat entistä enemmän nollafokalisaation käytön uutisraportoinnissa. Sisäistä fokalisaatiota käytetään vain kevennyksissä ja sellaisissa uutisissa, joissa erityisesti halutaan eläytyä kohteiden osaan.
Toimittajan näkymistä olen tutkinut Pietilän kertojan tunnistautumista ja asioihin puuttumista tutkivalla mallilla. Toimittaja näkyy tunnistautumalla ja/tai asioihin puuttumalla. Tunnistautuminen voi tapahtua deiktisiä ajan, henkilön tai paikan ilmaisuja käyttämällä. Asioihin puuttuminen voi tapahtua kuvailemalla, arvioimalla, leimaamalla tai muita arvottavia sanavalintoja tekemällä. Tunnistautumaton, asioihin puuttuva reportteri on MTV:n uutisissa yleinen, asioihin puuttumattomuus ja tunnistautuminen ovat lähes täysin uutistenlukijan eli uutisankkurin yksityisaluetta.
Uutisten objektiivisuudella on perinteisesti tarkoitettu mielipiteiden ja arvostusten jättämistä pois uutisesta. Modernimpi objektiivisuuden määritelmä sallii kuitenkin myös mielipiteet, jotka on selkeästi erotettu uutissisällöstä. Objektiivisuuteen päästään myös tuomalla esiin vastakkaisia näkökantoja. Tutkimukseni mukaan näkökulman valinnalla tai toimittajan tunnistautumisella ei ole merkitystä uutisen objektiivisuuden kannalta. Asioihin puuttuminen uutisissa on yleistä, mutta modernin objektiivisuuden rajoissa pysytään harvoja ylilyöntejä lukuunottamatta. Näissäkin tapauksissa mielipiteiden esittämistä voidaan pitää hyväksyttävänä, koska televisiouutisissa ei mielipiteille ole selkeästi erotettua paikkaa sanomalehtien pääkirjoitusten ja kolumnien tapaan.
Kiteytän työni tavoitteen kysymyspariin, mitä toimittaja uutista kertoessaan näkee ja miten hän uutisessa näkyy. Ensimmäiseen kysymykseen löytyy vastaus toimittajan näkökulmaa tutkimalla. Genetten fokalisaatiomallin avulla olen jakanut toimittajat kaikkitietävän kertojan (nollafokalisaatio), ulkoisen tarkkailijan (ulkoinen fokalisaatio) tai yksittäisen henkilön näkökulman (sisäinen fokalisaatio) valinneisiin toimittajiin. Perinteinen ulkopuolisen tarkkailijan rooli on saanut tehdä televisiouutisessa tilaa kaikkitietävälle kertojalle, laajentuneet tietolähteet ja toimittajien kasvanut ammattitaito sallivat entistä enemmän nollafokalisaation käytön uutisraportoinnissa. Sisäistä fokalisaatiota käytetään vain kevennyksissä ja sellaisissa uutisissa, joissa erityisesti halutaan eläytyä kohteiden osaan.
Toimittajan näkymistä olen tutkinut Pietilän kertojan tunnistautumista ja asioihin puuttumista tutkivalla mallilla. Toimittaja näkyy tunnistautumalla ja/tai asioihin puuttumalla. Tunnistautuminen voi tapahtua deiktisiä ajan, henkilön tai paikan ilmaisuja käyttämällä. Asioihin puuttuminen voi tapahtua kuvailemalla, arvioimalla, leimaamalla tai muita arvottavia sanavalintoja tekemällä. Tunnistautumaton, asioihin puuttuva reportteri on MTV:n uutisissa yleinen, asioihin puuttumattomuus ja tunnistautuminen ovat lähes täysin uutistenlukijan eli uutisankkurin yksityisaluetta.
Uutisten objektiivisuudella on perinteisesti tarkoitettu mielipiteiden ja arvostusten jättämistä pois uutisesta. Modernimpi objektiivisuuden määritelmä sallii kuitenkin myös mielipiteet, jotka on selkeästi erotettu uutissisällöstä. Objektiivisuuteen päästään myös tuomalla esiin vastakkaisia näkökantoja. Tutkimukseni mukaan näkökulman valinnalla tai toimittajan tunnistautumisella ei ole merkitystä uutisen objektiivisuuden kannalta. Asioihin puuttuminen uutisissa on yleistä, mutta modernin objektiivisuuden rajoissa pysytään harvoja ylilyöntejä lukuunottamatta. Näissäkin tapauksissa mielipiteiden esittämistä voidaan pitää hyväksyttävänä, koska televisiouutisissa ei mielipiteille ole selkeästi erotettua paikkaa sanomalehtien pääkirjoitusten ja kolumnien tapaan.