Oikeudenmukaisuuden ja rationaalisuuden ristiriita: kokemuksia sairaalaorganisaation päätöksenteosta
Ström, Jonna (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa käsitellään oikeudenmukaista päätöksentekoa sekä siihen liittyvää ristiriitaisuutta yhdessä terveydenhuollon organisaatiossa. Päätöksenteon oletetaan lähtökohtaisesti olevan oikeudenmukaista julkisissa organisaatioissa, mutta eri tekijät ja näkökulmat aiheuttavat ristiriitaisuutta oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä on oikeudenmukainen päätöksenteko, mitkä eri tekijät vaikuttavat oikeudenmukaiseen päätöksentekoon ja miten oikeudenmukaisuuden ristiriitaisuus ratkaistaan päätöksenteossa päätöksentekijöiden näkökulmasta.
Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria on keskeinen 1900-luvun yhteiskuntafilosofinen teoria, johon perustuu pitkälti länsimaisen yhteiskunnan oikeudenmukaisuus ajattelu. Simonin päätöksentekoteorian rationaalisuuskäsityksen mukaan päätöksentekijät pyrkivät mahdollisimman hyvään lopputulokseen päätöksenteossa. Teorian avulla voidaan ymmärtää muun muassa päätöksenteon monimuotoisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Nämä keskeiset teoriat muodostavat tutkimuksen viitekehyksen oikeudenmukaisuuden ja päätöksenteon käsitteiden lisäksi.
Tutkimuksen aihe on tarpeellinen julkisessa terveydenhuollossa tälläkin hetkellä tapahtuvien muutosten vuoksi. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastattelut tehtiin kevään 2016 aikana. Tutkimuksen empiriaosa muodostuu neljästätoista haastattelusta, johon osallistui Keski - Pohjanmaan erikoisairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat sekä johtoryhmän jäseniä. Haastattelut toteutettiin teoriasta esiin nousseiden teemojen mukaan.
Keskeisenä oikeudenmukaisuutta vahvistavana tekijänä koettiin samanlaisten tapauksien käsittely samalla tavalla perustuen aikaisempiin päätöksiin. Yksilön huomioiminen oikeudenmukaisessa päätöksenteossa korostuu, mutta myös yleinen etu on huomioitava päätöksiä tehtäessä. Arvot koettiin tärkeimpänä toimintaa ohjaavana tekijänä ja niistä erityisesti oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus. Lainmukaisuus nähtiin myös oikeudenmukaisuutta vahvistavana tekijänä, jota Suomen lainsäädännön katsottiin tukevan hyvin. Poliitikot ovat kansalaisten ääni, jotka varmistavat oikeudenmukaisuuden toteutumisen päätöksenteossa. Mahdollisuus antaa palautetta terveydenhuollon palveluista, luottamus päätöksentekijöiden ja kansalaisten kesken sekä asiantuntijuus päätöksenteossa nähtiin niin ikään oikeudenmukaisuuden toteutumista varmistavina tekijöinä. Priorisoinnissa ja resurssien oikeudenmukaisessa jaossa koettiin eniten olevan ristiriitaisuutta. Ristiriitaa aiheuttavat myös muun muassa tunteet, erilaiset arvomaailmat ja harkintavalta. Vastaavasti oikeudenmukaisuutta vahvistavat muun muassa asiakaskeskeisyys, faktoihin perustuva päätöksenteko ja demokratia.
Kollektiivinen päätöksenteko koettiin keskeisimpänä oikeudenmukaisuutta varmistavana tekijänä, mutta oleellisia ovat myös subjektiiviset kokemukset ja hyvä hallintotapa terveydenhuollossa. Eri tekijöiden yhteen sovittaminen tapahtuu yksilöiden, yhteiskunnan ja päätöksentekijöiden vuorovaikutuksessa ja yhteistyönä, josta seuraa kompromissi mahdollisimman oikeudenmukaisen päätöksenteon toteutumiseksi.
Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria on keskeinen 1900-luvun yhteiskuntafilosofinen teoria, johon perustuu pitkälti länsimaisen yhteiskunnan oikeudenmukaisuus ajattelu. Simonin päätöksentekoteorian rationaalisuuskäsityksen mukaan päätöksentekijät pyrkivät mahdollisimman hyvään lopputulokseen päätöksenteossa. Teorian avulla voidaan ymmärtää muun muassa päätöksenteon monimuotoisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Nämä keskeiset teoriat muodostavat tutkimuksen viitekehyksen oikeudenmukaisuuden ja päätöksenteon käsitteiden lisäksi.
Tutkimuksen aihe on tarpeellinen julkisessa terveydenhuollossa tälläkin hetkellä tapahtuvien muutosten vuoksi. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastattelut tehtiin kevään 2016 aikana. Tutkimuksen empiriaosa muodostuu neljästätoista haastattelusta, johon osallistui Keski - Pohjanmaan erikoisairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat sekä johtoryhmän jäseniä. Haastattelut toteutettiin teoriasta esiin nousseiden teemojen mukaan.
Keskeisenä oikeudenmukaisuutta vahvistavana tekijänä koettiin samanlaisten tapauksien käsittely samalla tavalla perustuen aikaisempiin päätöksiin. Yksilön huomioiminen oikeudenmukaisessa päätöksenteossa korostuu, mutta myös yleinen etu on huomioitava päätöksiä tehtäessä. Arvot koettiin tärkeimpänä toimintaa ohjaavana tekijänä ja niistä erityisesti oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus. Lainmukaisuus nähtiin myös oikeudenmukaisuutta vahvistavana tekijänä, jota Suomen lainsäädännön katsottiin tukevan hyvin. Poliitikot ovat kansalaisten ääni, jotka varmistavat oikeudenmukaisuuden toteutumisen päätöksenteossa. Mahdollisuus antaa palautetta terveydenhuollon palveluista, luottamus päätöksentekijöiden ja kansalaisten kesken sekä asiantuntijuus päätöksenteossa nähtiin niin ikään oikeudenmukaisuuden toteutumista varmistavina tekijöinä. Priorisoinnissa ja resurssien oikeudenmukaisessa jaossa koettiin eniten olevan ristiriitaisuutta. Ristiriitaa aiheuttavat myös muun muassa tunteet, erilaiset arvomaailmat ja harkintavalta. Vastaavasti oikeudenmukaisuutta vahvistavat muun muassa asiakaskeskeisyys, faktoihin perustuva päätöksenteko ja demokratia.
Kollektiivinen päätöksenteko koettiin keskeisimpänä oikeudenmukaisuutta varmistavana tekijänä, mutta oleellisia ovat myös subjektiiviset kokemukset ja hyvä hallintotapa terveydenhuollossa. Eri tekijöiden yhteen sovittaminen tapahtuu yksilöiden, yhteiskunnan ja päätöksentekijöiden vuorovaikutuksessa ja yhteistyönä, josta seuraa kompromissi mahdollisimman oikeudenmukaisen päätöksenteon toteutumiseksi.