LAPUAN VÄKIMÄÄRÄN MUUTOKSET 1990–2010 JA NIITÄ SELITTÄVÄT TEKIJÄT
Erkkilä, Markus (2013)
Erkkilä, Markus
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Muuttoliiketutkimusta on tehty Suomessa jo kauan, kuitenkin parantuneet aineistot antavat yhä uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia muuttoliiketutkimuksen. Mittakaavaltaan tarkemmat aineistot mahdollistavat myös kunnan sisäisten väestönmuutosten tarkastelun.
Tutkielmassa tarkastellaan Lapuan kaupungin väestömäärässä ja väestön sijoittumisessa tapahtuneita muutoksia sekä niitä selittäviä tekijöitä ajanjakson 1990–2010 välillä. Tarkastelujakson sisällä on erotettavissa kaksi selkeää trendiä väestömäärän muutosten suhteen. Vuodesta 1993 vuoteen 2001 asti väkimäärä oli selkeästi laskeva joka vuosi, kunnes vuodesta 2002 lähtien väestön määrä on puolestaan ollut yhtäjaksoisesti kasvusuunnassa. Varsinaisia tutkimuskysymyksiä työssä on kolme: Miten Lapuan väestön määrä on kehittynyt vuosina 1990–2010? Mitkä ovat keskeisimmät väkiluvun vaihtelua selittävät tekijät Lapualla? Miten väestö on alueellisesti ja erityisesti kunnan sisällä sijoittunut tutkimusjakson sisällä ja mihin suuntaan kehityskulku on menossa? Tutkimuskysymyksiin tarvitaan Lapualla vastauksia, jotta pitkän aikavälin suunnittelua kuten yleiskaavoitusta voidaan mitoittaa mahdollisimman tarkasti.
Tutkielman teoreettisessa osassa perehdytään aiempaan muuttoliiketutkimukseen ja pyritään löytämään muuttamiseen vaikuttavia tekijöitä niin yksilö-, alue- kuin yhteiskunnalliselta tasolta. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu työntö-veto- mallin, Myrdalin keskus-periferia- mallin sekä seutuistumisen ympärille. Tutkimuksen empiirisen osion analyysi perustuu tilastollisiin aineistoihin. Keskeisimpinä tilastoaineistoina työssä on käytetty Tilastokeskuksen Väestötilastopalvelun tilastoja sekä Suomen ympäristökeskuksen Yhdyskuntarakenteen seuranta-aineistoa (YKR-aineistoa). YKR-aineistoja on käytetty erityisesti kunnan sisäisiä muutoksia analysoitaessa niin tilastoruutu-, kyläalue- kuin osa-aluetasollakin. Tulokset on pyritty esittämään mahdollisuuksien mukaan teemakartoilla.
Lapuan väestössä tapahtuneet muutokset selittyvät kuntien välisen muuttoliikkeen sekä siirtolaisuuden vaikutuksilla. 1990-luvulla kuntien välinen nettomuutto oli Lapualla -387 henkilöä. Ajanjaksolla 2000–2010 nettomuuton vaikutus oli enää -15 henkilöä. Nettosiirtolaisuus puolestaan ollut Lapuan kannalta positiivinen pitkällä aikavälillä, sillä koko tutkimusjakson sisällä väkimäärä kasvoi siirtolaisuuden vaikutuksesta 260 hengellä. Luonnollinen väestönkasvu ei tutkimusjakson sisällä ole selittävä tekijä väestössä tapahtuneille muutoksille.
Siirtolaisuuden, kuntien välisen muuttoliikkeen ja kunnan sisäisen muuttoliikkeen myötä Lapuan keskusta ja suurin osa haja-asutusalueesta on varsin erilaisella kehitysuralla. Lapuan keskustan kasvunopeus on suuri, kun taas haja-asutusalueilla väestö vähenee ja ikääntyy sekä palveluverkosto kuihtuu. Syntyy kerrannaisvaikutuksia, jotka ruokkivat itse itseään.
Tutkielmassa tarkastellaan Lapuan kaupungin väestömäärässä ja väestön sijoittumisessa tapahtuneita muutoksia sekä niitä selittäviä tekijöitä ajanjakson 1990–2010 välillä. Tarkastelujakson sisällä on erotettavissa kaksi selkeää trendiä väestömäärän muutosten suhteen. Vuodesta 1993 vuoteen 2001 asti väkimäärä oli selkeästi laskeva joka vuosi, kunnes vuodesta 2002 lähtien väestön määrä on puolestaan ollut yhtäjaksoisesti kasvusuunnassa. Varsinaisia tutkimuskysymyksiä työssä on kolme: Miten Lapuan väestön määrä on kehittynyt vuosina 1990–2010? Mitkä ovat keskeisimmät väkiluvun vaihtelua selittävät tekijät Lapualla? Miten väestö on alueellisesti ja erityisesti kunnan sisällä sijoittunut tutkimusjakson sisällä ja mihin suuntaan kehityskulku on menossa? Tutkimuskysymyksiin tarvitaan Lapualla vastauksia, jotta pitkän aikavälin suunnittelua kuten yleiskaavoitusta voidaan mitoittaa mahdollisimman tarkasti.
Tutkielman teoreettisessa osassa perehdytään aiempaan muuttoliiketutkimukseen ja pyritään löytämään muuttamiseen vaikuttavia tekijöitä niin yksilö-, alue- kuin yhteiskunnalliselta tasolta. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu työntö-veto- mallin, Myrdalin keskus-periferia- mallin sekä seutuistumisen ympärille. Tutkimuksen empiirisen osion analyysi perustuu tilastollisiin aineistoihin. Keskeisimpinä tilastoaineistoina työssä on käytetty Tilastokeskuksen Väestötilastopalvelun tilastoja sekä Suomen ympäristökeskuksen Yhdyskuntarakenteen seuranta-aineistoa (YKR-aineistoa). YKR-aineistoja on käytetty erityisesti kunnan sisäisiä muutoksia analysoitaessa niin tilastoruutu-, kyläalue- kuin osa-aluetasollakin. Tulokset on pyritty esittämään mahdollisuuksien mukaan teemakartoilla.
Lapuan väestössä tapahtuneet muutokset selittyvät kuntien välisen muuttoliikkeen sekä siirtolaisuuden vaikutuksilla. 1990-luvulla kuntien välinen nettomuutto oli Lapualla -387 henkilöä. Ajanjaksolla 2000–2010 nettomuuton vaikutus oli enää -15 henkilöä. Nettosiirtolaisuus puolestaan ollut Lapuan kannalta positiivinen pitkällä aikavälillä, sillä koko tutkimusjakson sisällä väkimäärä kasvoi siirtolaisuuden vaikutuksesta 260 hengellä. Luonnollinen väestönkasvu ei tutkimusjakson sisällä ole selittävä tekijä väestössä tapahtuneille muutoksille.
Siirtolaisuuden, kuntien välisen muuttoliikkeen ja kunnan sisäisen muuttoliikkeen myötä Lapuan keskusta ja suurin osa haja-asutusalueesta on varsin erilaisella kehitysuralla. Lapuan keskustan kasvunopeus on suuri, kun taas haja-asutusalueilla väestö vähenee ja ikääntyy sekä palveluverkosto kuihtuu. Syntyy kerrannaisvaikutuksia, jotka ruokkivat itse itseään.