Ympäristöjohtamisen vaikutus yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn
Somppi, Mika (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli tutkia yrityksen ympäristöjohtamisen ja taloudellisen suorituskyvyn välistä yhteyttä. Aikaisempien tutkimuksien perusteella tutkielma perustuu oletukseen, että hyvä ympäristöjohtaminen voi hyödyttää yritystä taloudellisesti muun muassa siitä seuraavien sisäisten kustannussäästöjen ja ulkoisten markkinahyötyjen muodossa.
Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään ympäristöjohtamiseen läheisesti liittyviä käsitteitä, kuten ympäristölaskentatoimea, ympäristöraportointia ja ympäristöjohtamisjärjestelmiä sekä niihin liittyviä taustateorioita, kuten legitimaatioteoriaa, poliittis-taloudellisen laskentatoimen teoriaa ja sidosryhmäteoriaa. Lisäksi teoriaosuudessa tarkastellaan ympäristöjohtamisen ja taloudellisen suorituskyvyn yhteyttä sekä taloudellisen suorituskyvyn mittaamista perinteisen tunnuslukuanalyysin näkökulmasta.
Tutkimusaineistoksi valittiin 53 suomalaista yritystä, joille muodostettiin vastinparimenettelyllä samansuuruinen kontrolliryhmä. Testiryhmän hyvä ympäristöjohtaminen määriteltiin yritykselle myönnetyn ISO 14001 -ympäristösertifikaatin perusteella. Yrityksiltä kerättiin taloudellista suorituskykyä mittaavia tilinpäätöstunnuslukuja vuosilta 2001-2005. Testi- ja kontrolliryhmien tunnuslukujen keskiarvojen eroavaisuuksien tilastollista merkitsevyyttä testattiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimustulosten perusteella ympäristöjohtamisjärjestelmän sertifiointi heikentää yrityksen kannattavuutta ja toiminnan laajuutta sertifiointivuonna. Kuitenkin tulosten perusteella kahden vuoden kuluttua sertifioinnista sekä kannattavuus että volyymi kasvavat sertifioimattomia yrityksiä enemmän. Myös sijoittajan saama tuotto kääntyy kasvuun kaksi vuotta sertifioinnin jälkeen. Ympäristöjohtamisen tuomia kustannussäästöjä ei tutkielmassa kuitenkaan voitu osoittaa.
Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään ympäristöjohtamiseen läheisesti liittyviä käsitteitä, kuten ympäristölaskentatoimea, ympäristöraportointia ja ympäristöjohtamisjärjestelmiä sekä niihin liittyviä taustateorioita, kuten legitimaatioteoriaa, poliittis-taloudellisen laskentatoimen teoriaa ja sidosryhmäteoriaa. Lisäksi teoriaosuudessa tarkastellaan ympäristöjohtamisen ja taloudellisen suorituskyvyn yhteyttä sekä taloudellisen suorituskyvyn mittaamista perinteisen tunnuslukuanalyysin näkökulmasta.
Tutkimusaineistoksi valittiin 53 suomalaista yritystä, joille muodostettiin vastinparimenettelyllä samansuuruinen kontrolliryhmä. Testiryhmän hyvä ympäristöjohtaminen määriteltiin yritykselle myönnetyn ISO 14001 -ympäristösertifikaatin perusteella. Yrityksiltä kerättiin taloudellista suorituskykyä mittaavia tilinpäätöstunnuslukuja vuosilta 2001-2005. Testi- ja kontrolliryhmien tunnuslukujen keskiarvojen eroavaisuuksien tilastollista merkitsevyyttä testattiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimustulosten perusteella ympäristöjohtamisjärjestelmän sertifiointi heikentää yrityksen kannattavuutta ja toiminnan laajuutta sertifiointivuonna. Kuitenkin tulosten perusteella kahden vuoden kuluttua sertifioinnista sekä kannattavuus että volyymi kasvavat sertifioimattomia yrityksiä enemmän. Myös sijoittajan saama tuotto kääntyy kasvuun kaksi vuotta sertifioinnin jälkeen. Ympäristöjohtamisen tuomia kustannussäästöjä ei tutkielmassa kuitenkaan voitu osoittaa.