Viestintäkulttuurin ilmeneminen työyhteisössä. Tarkastelussa Hietalahden koulun peruskorjauksen suunnitteluyhteisö
Smura, Saara (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on hahmottaa Vaasan kaupungin Hietalahden koulun peruskorjauksen suunnitteluyhteisön viestintäkulttuuri sellaisena kuin se ilmenee peruskorjausprojektin suunnittelukokouksiin osallistuneiden henkilöiden mielipiteissä. Tutkimus on osa Vaasan yliopiston ja Vaasan kaupungin yhteistä tutkimushanketta, jonka nimi on "Projektilaboratorio – kuinka ehkäistä projektien tiedonhallinnan epäonnistuminen (PROLAB)". Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää rakennusprojektien viestinnällisten käytänteiden kehittämiseen.
Tutkimuksen olen toteuttanut hyödyntämällä yhteisöviestinnän agendamallia. Tein kyselytutkimuksen kirjallisen lomakkeen avulla. Lomake sisältää yhteisöviestinnän agendamallin periaatteiden mukaan kaksi avokysymystä, joihin vastatessaan yhteisön jäsenet saivat kertoa omia, subjektiivisia kokemuksiaan yhteisön viestinnästä. Kyselyyn tuli 15 vastausta, jonka myötä vastausprosentti oli 75%. Luokittelin saamani vastaukset sisällönanalyysin ja agendamallin tulkintasääntöjen avulla. Vastausten luokittelun tuloksena laadin suunnitteluyhteisön viestintäkulttuurista neljään eri dimensioon jakaantuvan hahmotelman. Dimensiot ovat viestintäjärjestelmän käyttö, esimiesten viestintä ja toimintatavat, horisontaalinen keskinäisviestintä ja viestintäprosessin toimivuus.
Tärkeimmäksi osaksi yhteisön viestintäkulttuuria koettiin viestintäjärjestelmä. Vähiten merkitystä oli vastaajien mielestä horisontaalisella keskinäisviestinnällä. Viestintäjärjestelmään oltiin tyytyväisiä, sitä vastoin huonosti toimivana viestintäkulttuurin osana pidettiin esimiesten viestintää ja toimintatapoja. Suunnitteluyhteisössä ilmeni ammattiasemiin perustuvia osakulttuureja.
Tutkimustulosten perusteella ihmistenvälisen, henkilökohtaisen kommunikaation ei koettu olevan tärkeää. Koska peruskorjauksen suunnittelu perustuu pitkälti kokouksiin ja kasvokkain tapahtuvaan viestintään, olisi näiden viestinnän osa-alueiden merkitystä lisättävä, jotta tulevaisuudessa vastaavanlaiset rakennusprojektit onnistuisivat paremmin. Avainasemassa ovat tällöin organisaation viestinnästä ja tiedonkulusta vastaavat esimiehet, joiden tehtäviin kuuluu viestinnän kehittäminen.
Tutkimuksen olen toteuttanut hyödyntämällä yhteisöviestinnän agendamallia. Tein kyselytutkimuksen kirjallisen lomakkeen avulla. Lomake sisältää yhteisöviestinnän agendamallin periaatteiden mukaan kaksi avokysymystä, joihin vastatessaan yhteisön jäsenet saivat kertoa omia, subjektiivisia kokemuksiaan yhteisön viestinnästä. Kyselyyn tuli 15 vastausta, jonka myötä vastausprosentti oli 75%. Luokittelin saamani vastaukset sisällönanalyysin ja agendamallin tulkintasääntöjen avulla. Vastausten luokittelun tuloksena laadin suunnitteluyhteisön viestintäkulttuurista neljään eri dimensioon jakaantuvan hahmotelman. Dimensiot ovat viestintäjärjestelmän käyttö, esimiesten viestintä ja toimintatavat, horisontaalinen keskinäisviestintä ja viestintäprosessin toimivuus.
Tärkeimmäksi osaksi yhteisön viestintäkulttuuria koettiin viestintäjärjestelmä. Vähiten merkitystä oli vastaajien mielestä horisontaalisella keskinäisviestinnällä. Viestintäjärjestelmään oltiin tyytyväisiä, sitä vastoin huonosti toimivana viestintäkulttuurin osana pidettiin esimiesten viestintää ja toimintatapoja. Suunnitteluyhteisössä ilmeni ammattiasemiin perustuvia osakulttuureja.
Tutkimustulosten perusteella ihmistenvälisen, henkilökohtaisen kommunikaation ei koettu olevan tärkeää. Koska peruskorjauksen suunnittelu perustuu pitkälti kokouksiin ja kasvokkain tapahtuvaan viestintään, olisi näiden viestinnän osa-alueiden merkitystä lisättävä, jotta tulevaisuudessa vastaavanlaiset rakennusprojektit onnistuisivat paremmin. Avainasemassa ovat tällöin organisaation viestinnästä ja tiedonkulusta vastaavat esimiehet, joiden tehtäviin kuuluu viestinnän kehittäminen.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]