"Juustohöylä kasvaa viikatteeksi": Mediayhtiöiden yt-neuvotteluiden merkityksellistyminen verkkouutisissa
Smedlund, Heidi (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoite oli selvittää, millaiseksi mediayhtiöiden yt-neuvottelut merkityksellistyvät verkkouutisissa. Tutkimusaineisto koostuu vuoden 2012 alun ja vuoden 2014 kevään välillä verkossa julkaistuista media-alan yt-neuvotteluiden uutisista, joita kertyi yhteensä 144. Analyysi alkoi mediayhtiöiden yt-neuvotteluista kertovan verkkouutisen rakenteen selvittämisellä, jossa käytettiin Ruqaiya Hasanin geneerisen rakennepotentiaalin mallia. Seuraavaksi selvitettiin diskurssianalyysin avulla, miten mediayhtiöiden yt-neuvotteluja merkityksellistetään. Analyysin työkaluina käytettiin M.A.K. Hallidayn systeemis-funktionaalista teoriaa. Lisäksi diskurssien ilmenemistä aineistossa tutkittiin määrällisesti.
Rakenteen analysointi tuotti kaksi rakennemallia: yt-neuvotteluiden alkamista ja loppumista koskevan uutisen mallit. Rakennemallit koostuvat erilaisista jaksoista, jotka antavat lisätietoa uutisten sisällöistä. Diskurssianalyysin tuloksena muodostui viisi diskurssia, jotka ovat journalismin laatu, jaksaminen koetuksella, median muutos, toiminnan kannattavuus ja sisältöjen painotus. Määrällinen tarkastelu osoitti, että toiminnan kannattavuus -diskurssi on aineiston käytetyin (65/144). Toiseksi yleisin on median muutos (54/144), kolmanneksi sisältöjen painotus (31/144), neljänneksi jaksaminen koetuksella (27/144) ja viidenneksi journalismin laatu (23/144). Lisäksi määrällisellä tarkastelulla saatiin organisaatiokohtaista tietoa diskurssien käyttämisestä.
Mediayhtiöiden yt-neuvottelut merkityksellistyvät verkkouutisissa journalismin laatuun vaikuttavaksi asiaksi, mutta myös henkilöstöön ja sen jaksamiseen negatiivisesti vaikuttavaksi asiaksi. Lisäksi mediayhtiöiden yt-neuvottelut merkityksellityvät median muutoksen seuraukseksi ja toiminnan kannattavuuteen liittyväksi asiaksi. Yt-neuvottelut merkityksellistyvät myös asiaksi, joka aiheuttaa muutoksia lehtien sisältöihin ja kanavapainotuksiin. Tutkimus paljasti myös sen, että medioiden sisällöt ovat toisteisia, eikä juttuja laadittaessa ole juurikaan tehty niin sanottua journalistista selvitystyötä.
Rakenteen analysointi tuotti kaksi rakennemallia: yt-neuvotteluiden alkamista ja loppumista koskevan uutisen mallit. Rakennemallit koostuvat erilaisista jaksoista, jotka antavat lisätietoa uutisten sisällöistä. Diskurssianalyysin tuloksena muodostui viisi diskurssia, jotka ovat journalismin laatu, jaksaminen koetuksella, median muutos, toiminnan kannattavuus ja sisältöjen painotus. Määrällinen tarkastelu osoitti, että toiminnan kannattavuus -diskurssi on aineiston käytetyin (65/144). Toiseksi yleisin on median muutos (54/144), kolmanneksi sisältöjen painotus (31/144), neljänneksi jaksaminen koetuksella (27/144) ja viidenneksi journalismin laatu (23/144). Lisäksi määrällisellä tarkastelulla saatiin organisaatiokohtaista tietoa diskurssien käyttämisestä.
Mediayhtiöiden yt-neuvottelut merkityksellistyvät verkkouutisissa journalismin laatuun vaikuttavaksi asiaksi, mutta myös henkilöstöön ja sen jaksamiseen negatiivisesti vaikuttavaksi asiaksi. Lisäksi mediayhtiöiden yt-neuvottelut merkityksellityvät median muutoksen seuraukseksi ja toiminnan kannattavuuteen liittyväksi asiaksi. Yt-neuvottelut merkityksellistyvät myös asiaksi, joka aiheuttaa muutoksia lehtien sisältöihin ja kanavapainotuksiin. Tutkimus paljasti myös sen, että medioiden sisällöt ovat toisteisia, eikä juttuja laadittaessa ole juurikaan tehty niin sanottua journalistista selvitystyötä.