Valmentava esimiehisyys. Ilmiön jäsentäminen kirjallisuusanalyysin ja käytännön kokemusten pohjalta.
Skyttälä, Sanna (2010)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Työympäristössä viime vuosikymmenten aikana tapahtuneiden muutosten seurauksena organisaatiot ovat alkaneet korostaa uutta osallistamiseen perustuvaa johtamiskulttuuria, käskemisen ja kontrollin sijaan. Coaching ja valmentava esimiehisyys on tämän muutoksen seurauksena noussut keskeiseksi lähestymistavaksi esimiestyössä sen työntekijöiden ja koko organisaation tehokkuutta kasvattavan vaikutuksen takia. Tutkimuksen tarkoituksena on tätä taustaa vasten antaa mahdollisimman selkeä ja rikas kuva valmentavasta esimiehisyydestä. Keskeisenä kysymyksenä on, miten esimiehen valmentava ote voidaan sisällyttää päivittäiseen esimiestyöhön ja mitä etuja tällä voidaan saavuttaa. Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan sitä, miten esimiehet näkevät valmentavan esimiehisyyden ja minkälaisia kokemuksia heillä on sen käyttöönotosta.
Tutkimuksessa valmentava esimiehisyys sijoitetaan yleisen coachingin laajaan ja osittain epämääräiseen kenttään sekä erotetaan coachingista kehittämismenetelmä. Valmentava esimiehisyys käsitteenä ei ole täysin täsmentynyt mutta tiivistetysti voidaan todeta, että se nähdään työntekijän kehittymiseen, oppimiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävänä lähestymistapana, jolla pyritään parantamaan valmennettavan työsuoritusta ja siten koko organisaation tehokkuutta. Tärkeimpänä menetelmänä valmentamisen to-teuttamisessa on dialogi ja avointen, eteenpäin vievien kysymysten käyttö.
Teoreettiseen katsaukseen pohjautuva empiirinen osuus toteutettiin laadullisena tapaus-tutkimuksena teemahaastatteluin, joissa haastateltiin kymmentä coaching leadership -koulutuksen käynyttä esimiestä. Tutkimus osoitti, että esimiesten ajatukset valmentavasta esimiehisyydestä olivat pitkälti samansuuntaisia kirjallisuuden kanssa. Valmentavan esimiehisyyden kaltaisen kokonaisvaltaisen lähestymistavan omaksuminen ei kuitenkaan ole helppoa, eikä siirtyminen valmentamiseen ongelmatonta. Valmentamisen luonnollisuus, sen sisällyttäminen jokapäiväiseen johtamistyöhön ja sen suhde muihin johtamisen elementteihin muodostavat erityisen haasteen. Vaikka valmentavan esimie-hisyyden tuloksia on vaikea havaita lyhyellä aikavälillä, nähdään se kuitenkin poikkeuksetta positiivisena ja sen käyttöä pyritään jatkamaan ja laajentamaan tulevaisuudessa.
Tutkimuksessa valmentava esimiehisyys sijoitetaan yleisen coachingin laajaan ja osittain epämääräiseen kenttään sekä erotetaan coachingista kehittämismenetelmä. Valmentava esimiehisyys käsitteenä ei ole täysin täsmentynyt mutta tiivistetysti voidaan todeta, että se nähdään työntekijän kehittymiseen, oppimiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävänä lähestymistapana, jolla pyritään parantamaan valmennettavan työsuoritusta ja siten koko organisaation tehokkuutta. Tärkeimpänä menetelmänä valmentamisen to-teuttamisessa on dialogi ja avointen, eteenpäin vievien kysymysten käyttö.
Teoreettiseen katsaukseen pohjautuva empiirinen osuus toteutettiin laadullisena tapaus-tutkimuksena teemahaastatteluin, joissa haastateltiin kymmentä coaching leadership -koulutuksen käynyttä esimiestä. Tutkimus osoitti, että esimiesten ajatukset valmentavasta esimiehisyydestä olivat pitkälti samansuuntaisia kirjallisuuden kanssa. Valmentavan esimiehisyyden kaltaisen kokonaisvaltaisen lähestymistavan omaksuminen ei kuitenkaan ole helppoa, eikä siirtyminen valmentamiseen ongelmatonta. Valmentamisen luonnollisuus, sen sisällyttäminen jokapäiväiseen johtamistyöhön ja sen suhde muihin johtamisen elementteihin muodostavat erityisen haasteen. Vaikka valmentavan esimie-hisyyden tuloksia on vaikea havaita lyhyellä aikavälillä, nähdään se kuitenkin poikkeuksetta positiivisena ja sen käyttöä pyritään jatkamaan ja laajentamaan tulevaisuudessa.