Viestintä muutoksen valmistelussa. Tarkastelussa kuuden kuntaliitosselvityksen viestintäsuunnitelmat
Sjöström, Tuuli (2017)
Sjöström, Tuuli
2017
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kuuden eri kuntaliitoksen selvitysvaiheessa olevat kunnat ovat suunnitelleet viestivänsä selvitysvaiheen aikana. Tavoite jaettiin neljään kysymykseen: Mitä kunnat tavoittelevat kuntaliitoksen selvitysvaihetta koskevalla viestinnällään, mille sidosryhmille kunnat ovat suunnitelleet viestivänsä, miten kunnat ovat organisoineet viestintäänsä ja mitä kanavia ja keinoja kunnat ovat suunnitelleet hyödyntävänsä viestinnässään. Kysymykset muodostettiin aineiston ja kirjallisuuden ennakkotarkastelun pohjalta. Aineistoksi valittiin Etelä-Karjalan, Haminan ja sen lähikuntien, Jämsän ja Kuhmoisten, Keski-Uudenmaan, Loviisan ja Lapinjärven sekä Oriveden ja Juupajoen kuntaliitosselvitysten viestintäsuunnitelmat. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysia, jota tutkimuskysymykset ohjasivat.
Kunnat olivat määritelleet viestinnän tavoitteiksi selvitystä ja sen etenemistä koskevan tiedon tuottamisen ja jakamisen sekä vuoropuhelun ja osallistamisen mahdollistamisen ja edistämisen. Kunnat suunnittelivat viestivänsä pääasiassa asukkaille, henkilöstölle, medialle ja luottamushenkilöille. Viestintä oli vastuutettu selvitysten ohjausryhmille, kunnanjohtajille, työryhmille, kuntien ammattiviestijöille ja kuntaliitosten selvityshenkilöille. Suunnitelmissa viestintävastuita piilotettiin merkittävästi passiivin taakse. Kunnat olivat suunnitelleet viestivänsä monikanavaisesti. Sisäisesti selvitysvaiheesta aiottiin viestiä info- ja keskustelutilaisuuksien, kokousten, seminaarien, sähköpostin ja intranetin välityksellä. Ulkoisille sidosryhmille suunniteltiin viestittävän info- ja keskustelutilaisuuksien, median, verkkosivujen, palautteiden keruun, tiedotteiden sekä sosiaalisen media kautta.
Kunnat olivat suunnitelleet viestintäänsä noudattaen kuntien yleisiä viestintäperiaatteita ja huomioineet muutosviestinnän piirteet. Ne suunnittelivat tukevansa strategisella viestinnällään kuntaliitoksen toteutumista. Viestinnän tavoitteet olivat kuitenkin ristiriidassa muiden valintojen ja kuntaliitoksen yleisten piirteiden kanssa. Kuntien tulisi suunnitella viestintäänsä selkeämmin viestinnän tavoitteiden pohjalta, huomioida selkeämmin asukkaat ja hyödyntää vahvemmin sosiaalista mediaa.
Kunnat olivat määritelleet viestinnän tavoitteiksi selvitystä ja sen etenemistä koskevan tiedon tuottamisen ja jakamisen sekä vuoropuhelun ja osallistamisen mahdollistamisen ja edistämisen. Kunnat suunnittelivat viestivänsä pääasiassa asukkaille, henkilöstölle, medialle ja luottamushenkilöille. Viestintä oli vastuutettu selvitysten ohjausryhmille, kunnanjohtajille, työryhmille, kuntien ammattiviestijöille ja kuntaliitosten selvityshenkilöille. Suunnitelmissa viestintävastuita piilotettiin merkittävästi passiivin taakse. Kunnat olivat suunnitelleet viestivänsä monikanavaisesti. Sisäisesti selvitysvaiheesta aiottiin viestiä info- ja keskustelutilaisuuksien, kokousten, seminaarien, sähköpostin ja intranetin välityksellä. Ulkoisille sidosryhmille suunniteltiin viestittävän info- ja keskustelutilaisuuksien, median, verkkosivujen, palautteiden keruun, tiedotteiden sekä sosiaalisen media kautta.
Kunnat olivat suunnitelleet viestintäänsä noudattaen kuntien yleisiä viestintäperiaatteita ja huomioineet muutosviestinnän piirteet. Ne suunnittelivat tukevansa strategisella viestinnällään kuntaliitoksen toteutumista. Viestinnän tavoitteet olivat kuitenkin ristiriidassa muiden valintojen ja kuntaliitoksen yleisten piirteiden kanssa. Kuntien tulisi suunnitella viestintäänsä selkeämmin viestinnän tavoitteiden pohjalta, huomioida selkeämmin asukkaat ja hyödyntää vahvemmin sosiaalista mediaa.