Lisätyn todellisuuden mahdollisuudet käyttöohjeiden laadinnassa
Sjöstedt, Satu (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä mahdollisuuksia lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) antaa käyttöohjeiden laadinnalle. Tiedon etsiminen painetusta tai sähköisestä käyttöohjeesta aiheuttaa keskeytyksiä hidastaen tehtävän suorittamista. Usein ohjeita ei edes lueta. Tutkimuksen viitekehys muodostuu lisättyyn todellisuuteen liittyvästä tutkimuksesta ja kehitystyöstä sekä käyttöohjeisiin liittyvästä tutkimuksesta ja ohjeistuksesta.
Tutkimuskysymykset olivat: 1) Mitä toimivalta käyttöohjeelta vaaditaan? 2) Millaista hyötykäyttöä lisätyllä todellisuudella on? 3) Millainen on toimiva lisätyn todellisuuden käyttöohjesovellus? Toimivan käyttöohjeen vaatimuksia nousi esiin lähteistä 115. Näistä poimittiin 55 sellaista, joiden oli syytä uskoa hyötyvän lisätyn todellisuuden käyttämisestä. Hyötykäyttöä selvitettiin kartoittamalla lisätyn todellisuuden sovelluksia, joita löytyi sovelluskaupoista yhteensä 290. Ne olivat jaoteltavissa käyttöohje-, skannaus-, matkaopas-, autoilu-, mallinnus-, käännös-, suunnistus- ja vaellus-, opetus- ja sisustussovelluksiin sekä muihin sovelluksiin.
Sovelluksen avulla voisi tunnistaa havaitut kohteet ja saada niistä lisätietoja sekä antaa video-ohjeistuksia näyttäen toiminnon kohteet. Se voisi tunnistaa käyttäjän toimet ja antaa niistä tarvittaessa palautetta. Kertomisen sijaan se voisi opastaa näyttämällä. Se voisi kasvattaa turvallisuutta ja minimoida riskejä ja uhkia muun muassa tarkkailemalla käyttöympäristöä ja tuotteen tilaa antaen tarvittavia varoituksia. Se olisi viihdyttävä ja hyödyntäisi uusia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Sovellus voisi minimoida kognitiivisen kuormituksen ja huomioida käyttäjän tarpeet puutteita täydentäen. Ohjeet voisi kustomoida käyttäjän mukaan ja niiden avulla voisi harjoitella tuotteen käyttöä ja eri toimintoja. Sovellus voisi saattaa näkymättömät tiedot näkyviksi. Näiden toiminnallisuuksien myötä lisätty todellisuus voisi vastata käyttöohjeita koskeviin vaatimuksiin tarjoten niihin uusia ratkaisumalleja.
Tutkimuskysymykset olivat: 1) Mitä toimivalta käyttöohjeelta vaaditaan? 2) Millaista hyötykäyttöä lisätyllä todellisuudella on? 3) Millainen on toimiva lisätyn todellisuuden käyttöohjesovellus? Toimivan käyttöohjeen vaatimuksia nousi esiin lähteistä 115. Näistä poimittiin 55 sellaista, joiden oli syytä uskoa hyötyvän lisätyn todellisuuden käyttämisestä. Hyötykäyttöä selvitettiin kartoittamalla lisätyn todellisuuden sovelluksia, joita löytyi sovelluskaupoista yhteensä 290. Ne olivat jaoteltavissa käyttöohje-, skannaus-, matkaopas-, autoilu-, mallinnus-, käännös-, suunnistus- ja vaellus-, opetus- ja sisustussovelluksiin sekä muihin sovelluksiin.
Sovelluksen avulla voisi tunnistaa havaitut kohteet ja saada niistä lisätietoja sekä antaa video-ohjeistuksia näyttäen toiminnon kohteet. Se voisi tunnistaa käyttäjän toimet ja antaa niistä tarvittaessa palautetta. Kertomisen sijaan se voisi opastaa näyttämällä. Se voisi kasvattaa turvallisuutta ja minimoida riskejä ja uhkia muun muassa tarkkailemalla käyttöympäristöä ja tuotteen tilaa antaen tarvittavia varoituksia. Se olisi viihdyttävä ja hyödyntäisi uusia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Sovellus voisi minimoida kognitiivisen kuormituksen ja huomioida käyttäjän tarpeet puutteita täydentäen. Ohjeet voisi kustomoida käyttäjän mukaan ja niiden avulla voisi harjoitella tuotteen käyttöä ja eri toimintoja. Sovellus voisi saattaa näkymättömät tiedot näkyviksi. Näiden toiminnallisuuksien myötä lisätty todellisuus voisi vastata käyttöohjeita koskeviin vaatimuksiin tarjoten niihin uusia ratkaisumalleja.