Culture Specificity in Antti Tuuri's Novel Pohjanmaa and Its English Translation A Day in Ostrobothnia
Erkinheimo, Hanna (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee kulttuurisidonnaisuutta Antti Tuurin romaanissa Pohjanmaa (1982) ja sen englanninnoksessa A Day in Ostrobothnia (2001), jonka on kääntänyt Anselm Hollo. Englanninkielisen käännöksen on julkaissut kanadalainen pienkustantamo Aspasia Books. Kustantamo painottaa toiminnassaan suomalais-amerikkalaisen ja suomalais-kanadalaisen lukijakunnan tarpeita. A Day in Ostrobothnian ensisijainen kohdeyleisö onkin suomalaiset siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä Pohjois-Amerikassa.
Angloamerikkalaisissa maissa kääntämisen käytäntönä on perinteisesti ollut domestication eli kotouttaminen, jolla ymmärretään lähtötekstin vieraiden elementtien sopeuttamista kohdekulttuuriin. Kulttuurisidonnaisia elementtejä poistetaan, korvataan kohdekulttuurisilla vastineilla tai muokataan siten, että ne ovat tutumpia kohdekulttuurisille lukijoille. Tekstin alkuperä ja vieraus pyritään näin häivyttämään.
Kotouttavaa kääntämistä suosivat etenkin suurkustantamot, jotka tavoittelevat laajaa lukijakuntaa. A Day in Ostrobothnian kohdeyleisö ei kuitenkaan edusta tyypillistä lukijakuntaa vaan pientä vähemmistöä. Tutkielman hypoteesina onkin, että kohdeyleisön erityispiirteiden takia myös teoksen kääntämisstrategia on poikkeava. Kotouttaminen tulisi siis aina nähdä suhteessa käännöksen kohdeyleisöön.
Tutkielman analyysiosassa tutkittiin lähtö- ja kohdetekstin kulttuurisidonnaisia elementtejä, jotka jaettiin aihepiireittäin neljään pääkategoriaan: viittaukset maantieteelliseen sijaintiin; viittaukset pohjalaiseen elämäntapaan, osa-alueina ruoka ja juoma sekä asuminen; viittaukset historiaan ja politiikkaan sekä viittaukset alueelliseen identiteettiin, pohjalaisuuteen. Analyysin tulokset osoittivat hypoteesin paikkansapitäväksi. Tiettyjä käännösstrategioita noudattamalla alkutekstin kulttuurispesifisyys oli pyritty säilyttämään, ja kääntäjän strategiavalintojen voitiin todeta määräytyneen kohdeyleisön perusteella.
Angloamerikkalaisissa maissa kääntämisen käytäntönä on perinteisesti ollut domestication eli kotouttaminen, jolla ymmärretään lähtötekstin vieraiden elementtien sopeuttamista kohdekulttuuriin. Kulttuurisidonnaisia elementtejä poistetaan, korvataan kohdekulttuurisilla vastineilla tai muokataan siten, että ne ovat tutumpia kohdekulttuurisille lukijoille. Tekstin alkuperä ja vieraus pyritään näin häivyttämään.
Kotouttavaa kääntämistä suosivat etenkin suurkustantamot, jotka tavoittelevat laajaa lukijakuntaa. A Day in Ostrobothnian kohdeyleisö ei kuitenkaan edusta tyypillistä lukijakuntaa vaan pientä vähemmistöä. Tutkielman hypoteesina onkin, että kohdeyleisön erityispiirteiden takia myös teoksen kääntämisstrategia on poikkeava. Kotouttaminen tulisi siis aina nähdä suhteessa käännöksen kohdeyleisöön.
Tutkielman analyysiosassa tutkittiin lähtö- ja kohdetekstin kulttuurisidonnaisia elementtejä, jotka jaettiin aihepiireittäin neljään pääkategoriaan: viittaukset maantieteelliseen sijaintiin; viittaukset pohjalaiseen elämäntapaan, osa-alueina ruoka ja juoma sekä asuminen; viittaukset historiaan ja politiikkaan sekä viittaukset alueelliseen identiteettiin, pohjalaisuuteen. Analyysin tulokset osoittivat hypoteesin paikkansapitäväksi. Tiettyjä käännösstrategioita noudattamalla alkutekstin kulttuurispesifisyys oli pyritty säilyttämään, ja kääntäjän strategiavalintojen voitiin todeta määräytyneen kohdeyleisön perusteella.