Vuosaaren sataman rooli Suomen satamaverkossa
Sjöberg, Anna (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä mediassakin paljon puhuttuun Vuosaaren satamaan ja sen aluepoliittisiin näkökulmiin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Vuosaaren sataman roolia Suomen satamaverkossa sekä sen mahdollisia aluepoliittisia vaikutuksia.
Tutkimuksen viitekehyksen muodostavat satamajärjestelmään liittyvät käsitteet sekä erilaiset satamajärjestelmän kehittymistä kuvaavat mallit. Keskeisiä käsitteitä ovat etu- ja takamaa sekä sataman erilaiset toiminnot. Satamajärjestelmän kehittymistä kuvaavia malleja tutkimuksessa ovat Rimmerin, Hayuthin sekä Birdin mallit.
Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin haastattelujen avulla. Tutkimukseen valittiin vertailuryhmäksi Kotkan, Haminan, Porin, Rauman sekä Turun satamat, joiden johtajista haastateltiin kolmea. Lisäksi haastateltiin edellä mainittujen kaupunkien kaupunginjohtajia. Näiden haastattelujen avulla pyrittiin selvittämään Vuosaaren sataman roolia ja sen aluepoliittisia vaikutuksia muihin satamiin.
Tutkimuksessa havaittiin, ettei Vuosaari ole suuri uhka muille satamille. Sen rooli koetaan merkittävänä, erityisesti tuontisatamana. Sataman rakentuminen koettiin myös Helsingin omana asiana, vaikkakin yhden alueen tukeminen suurilla valtion investoinneilla ei luonnollisestikaan tuntunut tasa-arvoiselta. Vuosaaren satama lisää satamien välistä kilpailua, mutta ei siinä määrin kuin voisi kuvitella. Uhkana koetaan suuruuden ekonomian vaikutukset liikenteen mahdollisessa keskittymisessä pääkaupunkiseudulle. Haastatelluilla satamilla on runsaasti erilaisia vahvuuksia kilpailussa uutta satamaa vastaan. Vuosaaren satama mahdollistaa satamatoiminnan kehittämisen nykyaikaiseksi kilpailua ja kehittämistä lisäämällä. Näin ollen sillä voitaisiin nähdä olevan uudenlaisen suunnannäyttäjän rooli Suomen satamaverkossa. Myöskään kaupunginjohtajien näkemysten mukaan Vuosaaren satama ei merkittävästi huononna kaupunkiensa satamien toimintaa, mutta sillä on selvä aluepoliittinen vaikutus. Vaikutukset ovat kuitenkin lähinnä välittömiä.
Tutkimuksen viitekehyksen muodostavat satamajärjestelmään liittyvät käsitteet sekä erilaiset satamajärjestelmän kehittymistä kuvaavat mallit. Keskeisiä käsitteitä ovat etu- ja takamaa sekä sataman erilaiset toiminnot. Satamajärjestelmän kehittymistä kuvaavia malleja tutkimuksessa ovat Rimmerin, Hayuthin sekä Birdin mallit.
Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin haastattelujen avulla. Tutkimukseen valittiin vertailuryhmäksi Kotkan, Haminan, Porin, Rauman sekä Turun satamat, joiden johtajista haastateltiin kolmea. Lisäksi haastateltiin edellä mainittujen kaupunkien kaupunginjohtajia. Näiden haastattelujen avulla pyrittiin selvittämään Vuosaaren sataman roolia ja sen aluepoliittisia vaikutuksia muihin satamiin.
Tutkimuksessa havaittiin, ettei Vuosaari ole suuri uhka muille satamille. Sen rooli koetaan merkittävänä, erityisesti tuontisatamana. Sataman rakentuminen koettiin myös Helsingin omana asiana, vaikkakin yhden alueen tukeminen suurilla valtion investoinneilla ei luonnollisestikaan tuntunut tasa-arvoiselta. Vuosaaren satama lisää satamien välistä kilpailua, mutta ei siinä määrin kuin voisi kuvitella. Uhkana koetaan suuruuden ekonomian vaikutukset liikenteen mahdollisessa keskittymisessä pääkaupunkiseudulle. Haastatelluilla satamilla on runsaasti erilaisia vahvuuksia kilpailussa uutta satamaa vastaan. Vuosaaren satama mahdollistaa satamatoiminnan kehittämisen nykyaikaiseksi kilpailua ja kehittämistä lisäämällä. Näin ollen sillä voitaisiin nähdä olevan uudenlaisen suunnannäyttäjän rooli Suomen satamaverkossa. Myöskään kaupunginjohtajien näkemysten mukaan Vuosaaren satama ei merkittävästi huononna kaupunkiensa satamien toimintaa, mutta sillä on selvä aluepoliittinen vaikutus. Vaikutukset ovat kuitenkin lähinnä välittömiä.