Skönlitterär dialog ur könsperspektiv - en studie i Jörn Donners roman Angela och kärleken
Sjelvgren, Tiina (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Olen tutkielmassani analysoinut Jörn Donnerin romaanissa Angela och kärleken esiintyvää dialogia. Lähestymistapani on ollut sukupuolikeskeinen eli olen vertaillut naisen ja kahden miehen välisiä keskusteluja ja kommunikointia eri dialogiosioissa yrittäen löytää mahdollisia eroavaisuuksia sukupuolten välillä siinä tavassa, jolla he itseään ilmaisevat.
Tutkielmani on jakautunut kahteen pääosaan. Kvantitatiivisessa osassa olen pitkälti numeerisesti laskenut repliikkien, virkkeiden sekä pää- ja sivulauseiden pituuksia ja tasoja. Kvantitatiivisessa osassa olen tarkastellut toistoa sekä osana yksittäistä repliikkiä että tapana sitoa dialogi yhteen keskustelijoiden välillä, kysymyslauseita, huudahduksia, epävarmuutta ilmaisevia sanoja ja merkkejä, puhekielisyyttä sekä puhuttelusanoja. Lopuksi olen lyhyesti tarkastellut dialogien johtolauseissa käytettyjä verbejä.
Ennen empiiristä osuutta olen esitellyt eri tutkimuksissa esille tulleita, lähinnä leksikaalisia ja kommunikatiivisia eroavaisuuksia sukupuolten välillä ja peilannut näitä omiin tuloksiini. Kvantitatiivisten tulosten valossa voidaan todeta, että ilmenneet erot olivat kytköksissä ensi sijassa kommunikaatiotilanteeseen – esimerkiksi naispuhuja muutti omaa puheaktiivisuuttaan keskustelukumppanin mukaan. Kvalitatiivisessa osassa ilmeni, että romaanin naispäähenkilö käyttää miehiä runsaammin sekä toistoa että puhuttelusanoja. Ensin mainittu sitoo keskustelua, jälkimmäinen luo läheisyyttä keskustelukumppaniin. Molemmissa ajatuksena on kuitenkin vastapuolen huomioiminen. Tulokset tukivat siis aiempia diskurssianalyyseissa saatuja tuloksia osoittaen, että sukupuolten kielelliset erot heijastuvat tietyssä määrin jopa kirjalliseen dialogiin.
Tutkielmani on jakautunut kahteen pääosaan. Kvantitatiivisessa osassa olen pitkälti numeerisesti laskenut repliikkien, virkkeiden sekä pää- ja sivulauseiden pituuksia ja tasoja. Kvantitatiivisessa osassa olen tarkastellut toistoa sekä osana yksittäistä repliikkiä että tapana sitoa dialogi yhteen keskustelijoiden välillä, kysymyslauseita, huudahduksia, epävarmuutta ilmaisevia sanoja ja merkkejä, puhekielisyyttä sekä puhuttelusanoja. Lopuksi olen lyhyesti tarkastellut dialogien johtolauseissa käytettyjä verbejä.
Ennen empiiristä osuutta olen esitellyt eri tutkimuksissa esille tulleita, lähinnä leksikaalisia ja kommunikatiivisia eroavaisuuksia sukupuolten välillä ja peilannut näitä omiin tuloksiini. Kvantitatiivisten tulosten valossa voidaan todeta, että ilmenneet erot olivat kytköksissä ensi sijassa kommunikaatiotilanteeseen – esimerkiksi naispuhuja muutti omaa puheaktiivisuuttaan keskustelukumppanin mukaan. Kvalitatiivisessa osassa ilmeni, että romaanin naispäähenkilö käyttää miehiä runsaammin sekä toistoa että puhuttelusanoja. Ensin mainittu sitoo keskustelua, jälkimmäinen luo läheisyyttä keskustelukumppaniin. Molemmissa ajatuksena on kuitenkin vastapuolen huomioiminen. Tulokset tukivat siis aiempia diskurssianalyyseissa saatuja tuloksia osoittaen, että sukupuolten kielelliset erot heijastuvat tietyssä määrin jopa kirjalliseen dialogiin.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]