Työhyvinvoinnin ja sitoutumisen yhteys eri toimialoilla
Hemming, Laura (2012)
Hemming, Laura
2012
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työhyvinvointia ja sitoutumista voidaan pitää merkittävinä yrityksen tuloksellisuuteen vaikuttavina asioina suomalaisessa työelämässä. Kasvava kiinnostus työyhteisöjen hy-vinvointia ja sitoutumista kohtaan on seurausta suomalaisen työelämän murroksesta, jonka näkyvimpiä piirteitä ovat Y-sukupolven kasvava vapaa-ajan arvostus, suurten ikäluokkien eläköityminen ja lisääntynyt pahoinvointi työssä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu JDR -mallin (Job Demands-Resources) mukaisiin työn vaatimustekijöihin ja voimavaratekijöihin, joilla pyritään selittämään sitoutumista eri toimialoilla. Tutkimuksen pääongelma on selvittää, onko työhyvinvointi yhteydessä sitoutumiseen eri toimialoilla. Alaongelmina tutkitaan toimialan yhteyttä yksilöön sitoutumiseen ja työhyvinvoinnin kahteen ulottuvuuteen - työn vaatimuksiin ja työn voimavaroihin. Tutkimuksen hypoteettis-deduktiivinen tutkimusstrategia pohjautuu tutkimuksessa käytettyyn aineistoon (N=584), joka on lähtöisin TNS Gallupin tuot-tamasta datasta vuodelta 2010. Aineiston alkuperäinen käyttötarkoitus oli suomalaisen työelämän vertailu.
Työn voimavarat on perinteisesti liitetty motivationaalisen prosessinsa johdosta yksilön sitoutumiseen. Työn vaatimukset on puolestaan rinnastettu energiaprosessinsa johdosta työuupumukseen ja loppuun palamiseen. Tässä tutkimuksessa työn voimavaroilla ja vaatimuksilla osoitettiin olevan yhtäläinen vaikutus yksilön sitoutumiseen eri toimialojen kontekstissa. Keskeisenä löydöksenä voidaan pitää sitä, että työn vaatimukset (työn organisointiin liittyvät piirteet) selittivät sitoutumista jopa useammalla toimialalla, kuin työn voimavarat (esimiestoimintaan liittyvät piirteet). Tämän perusteella työ- ja perhe- elämän yhteensovittaminen ja työntekijän sopiva kuormitus voivat olla keskimäärin merkittävämpiä tekijöitä, kuin esimiehen oikeudenmukaisuus, luotettavuus, palaut-teenanto ja tukeminen, kun tarkastellaan yksilön sitoutumista eri toimialoilla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu JDR -mallin (Job Demands-Resources) mukaisiin työn vaatimustekijöihin ja voimavaratekijöihin, joilla pyritään selittämään sitoutumista eri toimialoilla. Tutkimuksen pääongelma on selvittää, onko työhyvinvointi yhteydessä sitoutumiseen eri toimialoilla. Alaongelmina tutkitaan toimialan yhteyttä yksilöön sitoutumiseen ja työhyvinvoinnin kahteen ulottuvuuteen - työn vaatimuksiin ja työn voimavaroihin. Tutkimuksen hypoteettis-deduktiivinen tutkimusstrategia pohjautuu tutkimuksessa käytettyyn aineistoon (N=584), joka on lähtöisin TNS Gallupin tuot-tamasta datasta vuodelta 2010. Aineiston alkuperäinen käyttötarkoitus oli suomalaisen työelämän vertailu.
Työn voimavarat on perinteisesti liitetty motivationaalisen prosessinsa johdosta yksilön sitoutumiseen. Työn vaatimukset on puolestaan rinnastettu energiaprosessinsa johdosta työuupumukseen ja loppuun palamiseen. Tässä tutkimuksessa työn voimavaroilla ja vaatimuksilla osoitettiin olevan yhtäläinen vaikutus yksilön sitoutumiseen eri toimialojen kontekstissa. Keskeisenä löydöksenä voidaan pitää sitä, että työn vaatimukset (työn organisointiin liittyvät piirteet) selittivät sitoutumista jopa useammalla toimialalla, kuin työn voimavarat (esimiestoimintaan liittyvät piirteet). Tämän perusteella työ- ja perhe- elämän yhteensovittaminen ja työntekijän sopiva kuormitus voivat olla keskimäärin merkittävämpiä tekijöitä, kuin esimiehen oikeudenmukaisuus, luotettavuus, palaut-teenanto ja tukeminen, kun tarkastellaan yksilön sitoutumista eri toimialoilla.