»Buon ritorno! Hur har resan varit?» Språkväxling i reseskildringen I Odysseus kölvatten av Göran Schildt
Sissala, Virpi (2013)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena on selvittää, millaista kielenvaihtoa kirjailija Göran Schildtin matkakertomuksessa I Odysseus kölvatten (1951) esiintyy teoksen pääkielen ja muiden teoksessa esiintyvien kielten välillä. Keskityn tutkimaan sitä, missä määrin ja missä muodossa kielenvaihtoa esiintyy ja mikä sen funktio teoksessa on.
Tutkielmani on luonteeltaan laadullinen, mutta se sisältää myös määrällisen tutkimuksen piirteitä. Menetelmänä käytän lähilukua, joka tarkoittaa asian tai ilmiön yksityiskohtaista analysointia. Sovellan analyysissäni Harriet Erikssonin ja Saara Haapamäen (2011) mallia monikielisen kirjallisuuden tutkimiseen. Siinä tarkastellaan kielenvaihtoa kirjallisessa teoksessa kolmesta näkökulmasta: kommunikatiivinen konteksti, muoto ja funktio. Kommunikatiivinen konteksti tarkastelee sitä, millaiset puitteet teoksen lähettäjä eli kirjailija, teoksen vastaanottajat eli lukijat sekä teoksessa esiintyvät teemat luovat monikielisyyden ja kielenvaihdon esiintymiselle. Muoto käsittelee kielenvaihdon ilmenemismuotoja teoksessa. Kielenvaihtoa voi esiintyä sekä piilevästi kontekstuaalisten johtolankojen ja/tai metakielellisten kommenttien kautta että näkyvästi, jolloin tekstissä pääkielen lisäksi esiintyy sanoja tai pidempiä ilmauksia yhdestä tai useasta muusta kielestä. Funktio puolestaan selvittää, mitä tehtäviä kielenvaihdolla teoksessa on.
Tutkimus osoittaa, että kirjailijan kielellinen tausta ja teoksessa esiintyvät teemat luovat kielenvaihdolle teoksessa hyvät edellytykset, vaikka kieli tai kielten väliset suhteet eivät olekaan kirjan varsinaisia teemoja. Kielenvaihtoa esiintyy teoksessa sekä piilevänä että näkyvänä. Piilevän kielenvaihdon kokonaismäärä teoksessa on 282, josta 233 koostuu kontekstuaalisista johtolangoista ja loput 49 metakielellisistä kommenteista. Näkyvän kielenvaihdon osuus teoksessa on 110, joista lauseensisäinen kielenvaihto on yleisintä (70), lauseiden välissä tapahtuva kielenvaihto toiseksi yleistä (34) ja liitefraaseina esiintyvä kielenvaihto harvinaisinta (6). Kielenvaihdon funktio on lisätä puheenvuoroihin ja kerrontaan aitouden tunnetta. Kielenvaihdolla kirjailija osoittaa keskustelleensa matkalla vierasta kieltä puhuvien ihmisten kanssa ja osaavansa itse käyttää useita kieliä. Kielenvaihto toimii apuna myös silloin, kun omasta kielestä ei löydy sopivaa termiä kuvaamaan toisen kulttuurin ilmiötä tai asiaa, tai kun kirjailija haluaa tehostaa tekstin sanomaa, rikastuttaa tekstiä ja korostaa omaa identiteettiään.
Tutkielmani on luonteeltaan laadullinen, mutta se sisältää myös määrällisen tutkimuksen piirteitä. Menetelmänä käytän lähilukua, joka tarkoittaa asian tai ilmiön yksityiskohtaista analysointia. Sovellan analyysissäni Harriet Erikssonin ja Saara Haapamäen (2011) mallia monikielisen kirjallisuuden tutkimiseen. Siinä tarkastellaan kielenvaihtoa kirjallisessa teoksessa kolmesta näkökulmasta: kommunikatiivinen konteksti, muoto ja funktio. Kommunikatiivinen konteksti tarkastelee sitä, millaiset puitteet teoksen lähettäjä eli kirjailija, teoksen vastaanottajat eli lukijat sekä teoksessa esiintyvät teemat luovat monikielisyyden ja kielenvaihdon esiintymiselle. Muoto käsittelee kielenvaihdon ilmenemismuotoja teoksessa. Kielenvaihtoa voi esiintyä sekä piilevästi kontekstuaalisten johtolankojen ja/tai metakielellisten kommenttien kautta että näkyvästi, jolloin tekstissä pääkielen lisäksi esiintyy sanoja tai pidempiä ilmauksia yhdestä tai useasta muusta kielestä. Funktio puolestaan selvittää, mitä tehtäviä kielenvaihdolla teoksessa on.
Tutkimus osoittaa, että kirjailijan kielellinen tausta ja teoksessa esiintyvät teemat luovat kielenvaihdolle teoksessa hyvät edellytykset, vaikka kieli tai kielten väliset suhteet eivät olekaan kirjan varsinaisia teemoja. Kielenvaihtoa esiintyy teoksessa sekä piilevänä että näkyvänä. Piilevän kielenvaihdon kokonaismäärä teoksessa on 282, josta 233 koostuu kontekstuaalisista johtolangoista ja loput 49 metakielellisistä kommenteista. Näkyvän kielenvaihdon osuus teoksessa on 110, joista lauseensisäinen kielenvaihto on yleisintä (70), lauseiden välissä tapahtuva kielenvaihto toiseksi yleistä (34) ja liitefraaseina esiintyvä kielenvaihto harvinaisinta (6). Kielenvaihdon funktio on lisätä puheenvuoroihin ja kerrontaan aitouden tunnetta. Kielenvaihdolla kirjailija osoittaa keskustelleensa matkalla vierasta kieltä puhuvien ihmisten kanssa ja osaavansa itse käyttää useita kieliä. Kielenvaihto toimii apuna myös silloin, kun omasta kielestä ei löydy sopivaa termiä kuvaamaan toisen kulttuurin ilmiötä tai asiaa, tai kun kirjailija haluaa tehostaa tekstin sanomaa, rikastuttaa tekstiä ja korostaa omaa identiteettiään.