Korkojen aikarakenne ja sen kehitys: odotushypoteesin testaus euribor-korkojen avulla
Sipola, Joonas Ilai (2008)
Sipola, Joonas Ilai
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman lähtökohtana on tutkia korkojen aikarakenteen muodostumista ja kehitystä. Aikarakenne koostuu kahdesta osasta ajasta ja riskistä ja se kuvaa korkoja ajan funktio-na. Tarkoituksena on selvittää tukeeko euribor-koroilla tehty aikarakennetutkimus kor-kojen aikarakenteen odotushypoteesin oletuksia
Teoria osuudessa esitellään korkojen aikarakenteen teorioista likvideettiriski ja aika-preemio –teoria, segmentoitujen markkinoiden teoria, preferoitujen markkinoiden teoria sekä odotushypoteesin eri muotoja. Osiossa käydään myös läpi tuottokäyrän muodos-tuminen ja lyhyeen korkoon vaikuttavia tekijöitä. Teoriaosuuden lopuksi kerrotaan muista korkojen aikarakenteen tutkimuksista. Empiirisessä osiossa muodostetaan testat-tava malli ja käydään läpi testimenetelmäksi valitun lineaarisen regressioanalyysin ra-joitteet. Tutkimusaineisto muodostuu vuosien 1999–2007 euribor-koroista. 1, 2, 3, 6, 9 ja 12 kuukauden euribor-koroista lasketaan kuukausittaiset keskiarvot ja muodostetaan kuusi estimoitavaa korkoparia. Maturiteetiltaan kahden eripituisen koron korkoero toi-mii mallissa selittävänä muuttujana ja koron muutos selitettävänä muuttujana.
Tässä tutkimuksessa tulokset olivat kaiken kaikkiaan melko hyviä vaikkakin ristiriitai-sia. Selitysasteet olivat melko korkeita verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Myös puhdas odotushypoteesi sai tukea, osassa yhtälöitä havaittiin aikapreemion olevan nolla ja näin ollen aikarakenteen muotoon vaikuttaa vain odotukset tulevien korkojen muutoksista. Korkoeron kertoimen estimaatit eivät täyttäneet odotushypoteesin mukaisia oletuksia. Ero odotettuihin arvoihin voi johtua ei-rationaalisista odotuksista, muutoksista riski-tasoissa, aineiston lyhyydestä tai mittausvirheestä.
Teoria osuudessa esitellään korkojen aikarakenteen teorioista likvideettiriski ja aika-preemio –teoria, segmentoitujen markkinoiden teoria, preferoitujen markkinoiden teoria sekä odotushypoteesin eri muotoja. Osiossa käydään myös läpi tuottokäyrän muodos-tuminen ja lyhyeen korkoon vaikuttavia tekijöitä. Teoriaosuuden lopuksi kerrotaan muista korkojen aikarakenteen tutkimuksista. Empiirisessä osiossa muodostetaan testat-tava malli ja käydään läpi testimenetelmäksi valitun lineaarisen regressioanalyysin ra-joitteet. Tutkimusaineisto muodostuu vuosien 1999–2007 euribor-koroista. 1, 2, 3, 6, 9 ja 12 kuukauden euribor-koroista lasketaan kuukausittaiset keskiarvot ja muodostetaan kuusi estimoitavaa korkoparia. Maturiteetiltaan kahden eripituisen koron korkoero toi-mii mallissa selittävänä muuttujana ja koron muutos selitettävänä muuttujana.
Tässä tutkimuksessa tulokset olivat kaiken kaikkiaan melko hyviä vaikkakin ristiriitai-sia. Selitysasteet olivat melko korkeita verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Myös puhdas odotushypoteesi sai tukea, osassa yhtälöitä havaittiin aikapreemion olevan nolla ja näin ollen aikarakenteen muotoon vaikuttaa vain odotukset tulevien korkojen muutoksista. Korkoeron kertoimen estimaatit eivät täyttäneet odotushypoteesin mukaisia oletuksia. Ero odotettuihin arvoihin voi johtua ei-rationaalisista odotuksista, muutoksista riski-tasoissa, aineiston lyhyydestä tai mittausvirheestä.