Henkilöstöammattilaisten valmennusohjelman vaikuttavuus
Simola, Sanna (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella koulutukseen osallistuneiden henkilöiden henkilökohtaisia kokemuksia ja käsityksiä pitkäkestoisen valmennusohjelman vaikuttavuudesta. Tavoitteena on siten syventää ymmärrystä siitä, mitä mieltä koulutukseen osallistuneet henkilöt ovat koulutuksesta, mitä he kokevat oppineensa ja miten he ajattelevat valmennusohjelman vaikuttaneen heidän omaan työhönsä sekä koko organisaation toimintaan.
Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan ensin HR-ammattilaisten osaamista ja kompetensseja sekä heidän rooliaan yrityksessä. Lisäksi tarkastellaan henkilöstön kehittämisen tarkoitusta sekä esitellään lyhyesti kehittämisen eri muotoja. Kehittämisen keinoista keskitytään erityisesti koulutukseen. Vaikuttavuuden arvioinnin osalta perehdytään sen tarkoituksiin ja tavoitteisiin sekä arvioinnin kannalta keskeisiin haasteisiin. Lisäksi esitellään viisi arviointimallia, joista huomio kiinnitetään erityisesti Kirkpatrickin tasoluokitukseen, jota käytetään hyväksi myös tutkimuksen empiriaosuudessa. Mallissa arvioidaan koulutuksen vaikutuksia reaktioiden, oppimisen, työkäyttäytymisen ja organisaation tasoilla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluina, haastatellen kahtatoista henkilöstöalan ammattilaista. Maantieteellisistä syistä johtuen osa haastatteluista toteutettiin puhelimitse. Analyysivaiheessa haastattelut luettiin useaan kertaan läpi, jonka perusteella haastateltavien kokemukset ja käsitykset jaoteltiin ryhmiin Kirkpatrickin tasoluokitusten mukaisesti.
Kaiken kaikkiaan haastattelujen perusteella valmennusohjelmalla voitiin nähdä olevan vaikutuksia kaikilla neljällä tasolla. Haastateltavien mielipiteet koulutuksesta olivat hyvinkin myönteisiä. Erityistä kiitosta haastateltavat antoivat koulutuksen laajuudesta ja kattavuudesta. Oppimisen tasolla tärkeintä koettiin olleen näkemyksen lisääntyminen ja sen nähtiin avartaneen omaa tietämystä HR-kentästä. Oman toiminnan tasolla merkittävin muutos liittyi varmuuden saamiseen. Koulutuksesta saatiin rohkeutta puhua enemmän henkilöstön kehittämiseen liittyvistä asioista yrityksen sisällä. Organisaation tasolla koulutuksella koettiin olleen vaikutusta siten, että yrityksellä oli koulutuksen jälkeen käytettävissään entistä parempi HR-ammattilainen. Lisäksi kehityskeskusteluissa ja viestinnässä nähtiin tapahtuneen muutoksia organisaatiotasolla.
Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan ensin HR-ammattilaisten osaamista ja kompetensseja sekä heidän rooliaan yrityksessä. Lisäksi tarkastellaan henkilöstön kehittämisen tarkoitusta sekä esitellään lyhyesti kehittämisen eri muotoja. Kehittämisen keinoista keskitytään erityisesti koulutukseen. Vaikuttavuuden arvioinnin osalta perehdytään sen tarkoituksiin ja tavoitteisiin sekä arvioinnin kannalta keskeisiin haasteisiin. Lisäksi esitellään viisi arviointimallia, joista huomio kiinnitetään erityisesti Kirkpatrickin tasoluokitukseen, jota käytetään hyväksi myös tutkimuksen empiriaosuudessa. Mallissa arvioidaan koulutuksen vaikutuksia reaktioiden, oppimisen, työkäyttäytymisen ja organisaation tasoilla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluina, haastatellen kahtatoista henkilöstöalan ammattilaista. Maantieteellisistä syistä johtuen osa haastatteluista toteutettiin puhelimitse. Analyysivaiheessa haastattelut luettiin useaan kertaan läpi, jonka perusteella haastateltavien kokemukset ja käsitykset jaoteltiin ryhmiin Kirkpatrickin tasoluokitusten mukaisesti.
Kaiken kaikkiaan haastattelujen perusteella valmennusohjelmalla voitiin nähdä olevan vaikutuksia kaikilla neljällä tasolla. Haastateltavien mielipiteet koulutuksesta olivat hyvinkin myönteisiä. Erityistä kiitosta haastateltavat antoivat koulutuksen laajuudesta ja kattavuudesta. Oppimisen tasolla tärkeintä koettiin olleen näkemyksen lisääntyminen ja sen nähtiin avartaneen omaa tietämystä HR-kentästä. Oman toiminnan tasolla merkittävin muutos liittyi varmuuden saamiseen. Koulutuksesta saatiin rohkeutta puhua enemmän henkilöstön kehittämiseen liittyvistä asioista yrityksen sisällä. Organisaation tasolla koulutuksella koettiin olleen vaikutusta siten, että yrityksellä oli koulutuksen jälkeen käytettävissään entistä parempi HR-ammattilainen. Lisäksi kehityskeskusteluissa ja viestinnässä nähtiin tapahtuneen muutoksia organisaatiotasolla.