Tre barn, två språk Utvecklingen av svenska i en tvåspråkig miljö
Siltala, Pia (2010)
2010
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielma on laadullinen tutkimus kolmen lapsen ruotsin kielen käytöstä heidän kommunikoidessaan kahdessa kahdenkeskisessä tilanteessa kolme- sekä viisivuotiaana. Lapset omaksuvat syntymästään asti kahta kieltä kaksikielisessä perheessä ja päivänsä he viettävät ruotsinkielisessä päivähoidossa. Tutkimuksen päätavoitteena on tutkia kuinka kaksikielinen lapsi käyttää koodinvaihtoa kahden kielensä rajoissa ruotsia puhuessaan, ja muuttuko koodinvaihdon esiintymistiheys kahden vuoden aikana. Tutkimuksen toisena tavoitteena on tutkia kuinka lasten kielen kehitys mahdollisesti näkyy keskustelutaidoissa ja puhekumppanin huomioonottamisessa. Tutkimuksen kahta tavoitetta tukemaan lasten vanhemmat saivat täytettäväkseen kaksi kyselylomaketta lasten kielellisen taustan kartoittamiseksi. Kyselylomakkeiden avulla selvitetään lisäksi onko jommallakummalla kielellä suurempi painoarvo kotioloissa ja aiheuttaako mahdollisesti tämä koodinvaihtoa lasten suullisessa ruotsin kielen tuotoksessa. Ensimmäisellä tapaamiskerralla keskustelua käytiin vapaamuotoisesti päiväkodin toimintoja sisältävästä kuvasta ja toisella kertaa puhuttiin joulunvietosta. Ensimmäinen tapaaminen nauhoitettiin ja toinen myös videoitiin. Nauhoitukset on transkriboitu analyysiä varten. Lasten suullisia tuotoksia kuvaillaan ja selitetään niiden omassa kontekstissaan koodinvaihdon ja keskustelutaitojen näkökulmasta. Kriteereinä keskustelutaitojen analyysissä käytetään oikeaa määrää informaatiota, totuudessa pysymistä, asiassa pysymistä ja monitulkintaisuuksien välttämistä.
Tulokset osoittavat, että koodinvaihto on ohimenevä tapa käsitellä kieltä. Kolmevuotiaina kaikki kolme lasta käyttävät jossain määrin koodinvaihtoa ja yleisimmin he vaihtavat koodia substantiivien kohdalla. Kaksi vuotta myöhemmin enää yksi lapsista turvautuu koodinvaihtoon, hänkin vain muutaman substantiivin osalta. Kyselylomakkeiden mukaan lasten kaksi kieltä olisivat yleisesti ottaen tasapainossa keskenään, kahdella suomi tosin oli kolmevuotiaana vahvemmassa asemassa, mutta oli tasoittunut kaksi vuotta myöhemmin, eikä tuntuisi vaikuttaneen koodinvaihdon esiintyvyyteen. Keskustelujen osalta tutkimus osoittaa, että kaikki kolme lasta ovat kahdessa vuodessa kehittyneet keskustelijoina. Yhden lapsen kanssa keskustelu sujuu yleisesti ottaen odotusten ja yllä mainittujen kriteereiden mukaisesti, kahden muun kanssa keskustelut etenevät osittain näitä kriteereitä rikkoen.
Tulokset osoittavat, että koodinvaihto on ohimenevä tapa käsitellä kieltä. Kolmevuotiaina kaikki kolme lasta käyttävät jossain määrin koodinvaihtoa ja yleisimmin he vaihtavat koodia substantiivien kohdalla. Kaksi vuotta myöhemmin enää yksi lapsista turvautuu koodinvaihtoon, hänkin vain muutaman substantiivin osalta. Kyselylomakkeiden mukaan lasten kaksi kieltä olisivat yleisesti ottaen tasapainossa keskenään, kahdella suomi tosin oli kolmevuotiaana vahvemmassa asemassa, mutta oli tasoittunut kaksi vuotta myöhemmin, eikä tuntuisi vaikuttaneen koodinvaihdon esiintyvyyteen. Keskustelujen osalta tutkimus osoittaa, että kaikki kolme lasta ovat kahdessa vuodessa kehittyneet keskustelijoina. Yhden lapsen kanssa keskustelu sujuu yleisesti ottaen odotusten ja yllä mainittujen kriteereiden mukaisesti, kahden muun kanssa keskustelut etenevät osittain näitä kriteereitä rikkoen.