Maasta poistaminen rikoksen perusteella. Kaksoisrangaistus?
Sillanpää, Tiina (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Lähtökohtana tälle tutkimukselle olivat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomea koskevat viimeaikaiset ratkaisut, jotka käsittelevät veronkorotusmenettelyä ja rikossyytettä samasta asiasta, ne bis in idem -kiellon alaisia menettelyjä. Näistä ratkaisuista kumpusi kiinnostus tutkia maasta poistoa rikosten perusteella ja ne bis in idem -periaatteen soveltumista tähän yhdistelmään.
Tutkimuksessa selvitetään rikoksen perusteella tapahtuvaa maastapoistoa, sen edellytyksiä ja menettelyjä Suomessa ja Ruotsissa sekä kartoitetaan maiden välisiä erovaisuuksia. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan, voisiko rikoksen perusteella tehtävässä maastapoistamispäätöksessä olla kysymys kaksoisrangaistuksesta ja olisiko prosesseja mahdollista parantaa.
Tutkimusmetodi on lähinnä lainopillinen, koska tutkimuksessa selvitetään voimassa olevan lain sisältöä ja sen sopivuutta ne bis in idem -periaatteeseen. Oikeusvertailevan näkökannan tutkimukseen tuo Suomen ja Ruotsin lainsäädännön ja menettelytapojen vertaaminen. Tutkimus ottaa myös oikeuspoliittista kantaa suosittamalla ensinnäkin rikosten perusteella tehtävän maastapoistamismenettelyn siirtämistä syyttäjän ja/tai oikeuslaitoksen tehtäväksi ja toiseksi asiantuntijajäsenen ottamista mukaan istuntoon, kun hallinto-oikeuksissa käsitellään ulkomaalaislain perusteella tehtyjen päätösten valituksia. Kolmanneksi tutkimus ehdottaa maastapoistamismenettelyn lisäämistä rikoslain 6 luvun rangaistuksen lieventämis- tai kohtuul-listamisperusteisiin tai lievemmän rangaistusasteikon käyttämistä tuomittaessa rikoksesta ulkomaalaista, joka kohtaa vielä maasta poiston, kuten Ruotsissa tehdään.
Tutkimuksessa selvitetään rikoksen perusteella tapahtuvaa maastapoistoa, sen edellytyksiä ja menettelyjä Suomessa ja Ruotsissa sekä kartoitetaan maiden välisiä erovaisuuksia. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan, voisiko rikoksen perusteella tehtävässä maastapoistamispäätöksessä olla kysymys kaksoisrangaistuksesta ja olisiko prosesseja mahdollista parantaa.
Tutkimusmetodi on lähinnä lainopillinen, koska tutkimuksessa selvitetään voimassa olevan lain sisältöä ja sen sopivuutta ne bis in idem -periaatteeseen. Oikeusvertailevan näkökannan tutkimukseen tuo Suomen ja Ruotsin lainsäädännön ja menettelytapojen vertaaminen. Tutkimus ottaa myös oikeuspoliittista kantaa suosittamalla ensinnäkin rikosten perusteella tehtävän maastapoistamismenettelyn siirtämistä syyttäjän ja/tai oikeuslaitoksen tehtäväksi ja toiseksi asiantuntijajäsenen ottamista mukaan istuntoon, kun hallinto-oikeuksissa käsitellään ulkomaalaislain perusteella tehtyjen päätösten valituksia. Kolmanneksi tutkimus ehdottaa maastapoistamismenettelyn lisäämistä rikoslain 6 luvun rangaistuksen lieventämis- tai kohtuul-listamisperusteisiin tai lievemmän rangaistusasteikon käyttämistä tuomittaessa rikoksesta ulkomaalaista, joka kohtaa vielä maasta poiston, kuten Ruotsissa tehdään.